Esok-verkosto

ESOK-sivulta poimittua

ESOK-verkoston aloitussivulta 2011-2016 tallennetut tekstit.

ACCESS4ALL edistää esteetöntä opiskelua Euroopassa

Erasmus+ -hanke ACCESS4ALL (2015-2018) edistää nuorten koulutuksellista ja sosiaalista osallisuutta. Hanke järjestää 27.9.2016 Bergamossa, Italiassa kaikille avoimen konferenssin "Good practices for equity and inclusion in Higher Education". Konferenssissa esitellään hankkeessa kerättyjä korkeakouluopintojen esteettömyyttä edistäviä hyviä käytänteitä Espanjasta, Italiasta, Portugalista, Romaniasta, Suomesta ja Yhdistyneistä Kuningaskunnista.

Hankkeen tavoitteena on edistää aliedustettujen ja epätyypillisten opiskelijaryhmien koulutuksellista jaKuusi opiskelijaa kampusalueellasosiaalista osallisuutta mm. tuottamalla korkeakoulujen käyttöön ohjeistuksia, strategioita ja mittareita, jotka edistävät haavoittuvimpien ja ei-perinteisten opiskelijoiden yliopistoon pääsyä, opintojen jatkuvuutta ja opintomenestystä. Suomea hankkeessa edustaa Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta.

Lisätietoja ja yhteydenotot: Projektitutkija Tiina Mäkelä tiina.m.makela@jyu.fi.

Lisää tietoa verkkosivuilla:

Creating Accessible Digital Educational Contents

Maksuton koulutus esteettömien dokumenttien ja audiovisuaalisten sisältöjen tekemisestä

Metropolia Ammattikorkeakoulu järjestää koulutusta esteettömien sähköisten dokumenttien ja audiovisuaalisten sisältöjen tekemisestä opettajille ja muille, jotka tekevät sähköisiä oppimateriaaleja tai haluavat tutustua kyseiseen aiheeseen.

Koulutus toteutetaan 1.-5. elokuuta 2016 klo 14:00-17:45 lähiopetuksena ja sen jälkeen verkko-opetuksena Moodlessa elokuun aikana. Lähiopetuspaikka: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Vanha maantie 6, Leppävaara, Espoo

Opettajina toimivat Dr. Antonio García Cabot ja Dr. Eva García López, University of Alcalasta, Espanjasta. Opetuskokonaisuus on kehitetty 10 yliopiston yhteistyönä ESVI-AL-projektissa (http://www.esvial.org) espanjaksi ja nyt se järjestetään ensimmäistä kertaa englanniksi. Myös opetusmateriaali on käännetty englanniksi. Koulutus on maksuton.

Koulutuksen tiedot ja ilmoittautuminen:

Autismin kirjon opiskelijat korkeakoulussa

Hyvien käytäntöjen oppaita koulutuksen suunnitteluun, opetukseen ja tukeen

EU-projekti Autism&Uni kartoitti autismin kirjoon kuuluvien korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia sekä hyviä käytäntöjä viidessä maassa. Tulokset ovat nyt tarjolla kolmessa pdf-muotoisessa oppaassa

Autism@Uni-projektin johtaja Marc Fabri

  • Korkeakoulujen hallinnolle ja päättäjille
  • Opetushenkilökunnalle
  • Opiskelijoiden tukipalveluja toteuttaville ammattilaisille korkeakouluissa ja niiden ulkopuolella.

Oppaiden sähköiset versiot voi ladata sivulta http://www.autism-uni.org/bestpractice/best-practice-guides-finnish/ Suomenkielisen version ohella sähköiset oppaat ovat saatavilla myös englannin-, hollannin-, puolan- ja espanjankielisinä.

Myös painettuja versioita suomenkielisistä oppaista toimitetaan korkeakoulujen esteettömyydestä vastaaville työntekijöille sekä muille kiinnostuneille niin kauan kuin painosta riittää.

Tiedustelut toukokuun aikana: autism-uni(at)keskuspuisto.fi. Hanke on päättymässä, mutta tulevaisuudessa oppaiden levittämistä jatkaa Autismi- ja Aspergerliitto ry. (Kuvassa Autism&Uni-hankkeen johtaja tri. Marc Fabri).

Saavutettavuus - haaste vai mahdollisuus korkeakoulutuksessa?

Seminaari saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden ajankohtaisista kysymyksistä 6.4.2016 Turussa

Opiskelijoita lukusalissa

  • Aika: Keskiviikko 6.4. klo 12-16
  • Paikka: Turun yliopisto, Assistentinkatu 5, Educarium, 20500 Turku Sijainti kartalla
  • Järjestäjät: Turun yliopisto ja ESOK-verkosto

Seminaariin ovat tervetulleita korkeakoulujen henkilöstö, opiskelijat ja kaikki esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämisestä kiinnostuneet.

Lisätiedot: esteettömyyssuunnittelija Paula Pietilä, sähköposti: papiet@utu.fi, puhelin: 02 333 6235

Ohjelma

12:15-12:30 Seminaarin avaus, Birgitta Vuorinen, opetusneuvos, Opetus-ja kulttuuriministeriö

12:30-13:00 Uusi yhdenvertaisuuslaki korkeakoulujen näkökulmasta, Jukka Kumpuvuori, OTM

13:00-13:30 Korkeakoulujen opiskelijoille suunnatun saavutettavuuskyselyn tuloksia, Tiia Villa, tutkija, Otus

13:30-14:00 Kahvitauko, mahdollisuus tutustua näyttelyyn ja siirtyminen teemaluennoille/työpajoihin

14:00- 15:30 Vaihtoehtoiset teemaluennot/työpajat

  • Erilaisten oppijoiden tukeminen ja saavutettavat opiskelumateriaalit
    • E-aineistojen saavutettavuus lukemisesteisille opiskelijoille, Katriina Tiainen, kirjastonhoitaja, Kirsi Ylänne, projektipäällikkö, Celia-kirjasto
    • Teknologian hyödyntäminen erityistarpeisen korkeakouluopiskelijan ohjauksessa ja työllistymisessä.(lehtori Irmeli Lignell, lehtori Päivi Pynnönen ja yliopettaja Merja Saarela, HAMK
  • Opetuksen saavutettavuuden ja opiskelun esteettömyyden toteutumisen arviointi
    • Kokemuksia erityisjärjestelyjen toteutumisesta ja opintojen saavutettavuudesta Tampereen yliopistossa, Susanna Hartikainen, opintosihteeri, saavutettavuusyhteyshenkilö, Tampereen yliopisto
    • Opiskelijoiden kokemuksia opiskelun saavutettavuudesta Turun alueen korkeakouluissa ja mitä sitten tapahtui, Paula Pietilä, esteettömyyssuunnittelija, Turun yliopisto

15:45 Päätössanat, Riitta Pyykkö, opetuksesta vastaava vararehtori, Turun yliopisto

Kahvitauon aikana eri toimijat esittelevät korkeakoulutuksen saavutettavuutta edistäviä hankkeita ja oppimisen esteettömyyttä tukevia apuvälineitä.

Piirros pyörätuolissa tietotyötä tekevästä lintuhahmosta

Saavutettavat sisällöt -koulutus korkeakoulujen henkilöstölle

ESOK-verkoston Stivi-hanke järjestää maksuttoman koulutuksen, jossa esitellään saavutettavuuden tärkeimmät perustelut ja opastetaan saavutettavien asiakirjojen, esitysten, multimedioiden ja verkkosivujen laadintaan.

Koulutuksen ajankohdat ja -sisällöt:

  • 21.1.2016 klo 13-15 Kielen ja hahmotettavuuden merkitys saavutettavuudessa
  • 28.1.2016 klo 13-15 Saavutettavat asiakirjat
  • 4.2.2016 klo 13-15 Tekstigrafiikkaesitykset ja saavutettavuuskysymykset
  • 11.2.2016 klo 13-15 PDF-tiedostot ja saavutettavuus
  • 18.2.2016 klo 13-15 Multimediasisällöt
  • 25.2.2016 klo 13-15 Verkkosivut ja saavutettavuuskysymykset

Piirros nojatuolissa äänikirjaa kuuntelevasta lintuhahmosta.

Koulutuksiin osallistutaan kirjautumalla osoitteeseen https://connect.jyu.fi/stivi/ mielellään vähän ennen koulutuksen alkamista. Koulutusten esitysmateriaalit ja tallenteet tulevat saataville myöhemmin. Koulutuksen toteuttaa Avaava, tarvitessasi lisätietoa, ota yhteyttä juha.sylberg@avaava.fi, 046-9230905.

Koulutus on hyödyllinen kaikille korkeakoulujen henkilöstön jäsenille, jotka tuottavat asiakirjoja tai sisältöjä ja toivovat ne yhdenvertaisesti mahdollisimman monien käytettäviksi.

Erityisen toivottavaa on, että koulutukseen osallistuvat opetuksen, viestinnän, IT-palvelujen ja kirjastojentehtävissä toimivat, joilla on mahdollisuus vaikuttaa laajemmin henkilöstön osaamiseen ja korkeakoulun toimintatapoihin.

Tarkemmat tiedot koulutuksen toteutuksesta ja sisällöistä

Piirrokset: Kaisa Leka

Esteetön Suomi -palkinto Aalto-yliopiston kandidaattikeskukselle

Vuoden 2015 Esteetön Suomi -palkinto on myönnetty Aalto-yliopiston kandidaattikeskukselle Espoossa. Palkinto luovutettiin Apuvälinemessujen avajaisten yhteydessä Tampereella 5.11.2015.Saliin esteetön pääsy, ylimmäisen penkkirivin tilalle rakennettu uudet pyörätuolipaikat

Palkinto jaetaan joka toinen vuosi tunnustuksena toiminnalle tai kohteelle, joka valtakunnallisesti merkittävällä tavalla toteuttaa laajaa näkemystä esteettömyydestä ja Design for All -periaatteesta. Palkinnon saajan valitsi viisijäseninen palkintolautakunta, johon kuuluvat edustajat Invalidiliitosta, Rakennustietosäätiö RTS:stä ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFAsta.

Aalto-yliopiston kandidaattikeskus eli entinen Teknillisen korkeakoulun päärakennus on Alvar Aallon suunnittelema. Rakennuksen arvo suojelukohteena asetti erityisiä vaatimuksia korjaamisen suhteen, jotta tiloista saatiin kaikille henkilöille toimivat ja soveltuvat. Korjaus- ja muutostöiden suunnitteluvaiheeseen otettiin mukaan henkilöstöä ja opiskelijoita sekä kuultiin Espoon vammaisneuvoston näkemyksiä. Opiskelijoiden esteettömät, vapaat oppimistilat kandidaattikeskuksessa

Peruskorjauksessa toteutettiin esimerkiksi esteettömät reitit sisäänkäynneiltä kaikkiin kerroksiin ja suojeltujen luentosalien esiintymistasoille sekä kiinnitettiin erityistä huomiota valaistukseen ja opastukseen. Korjaus- ja muutostöiden pääsuunnittelijana toimi Arkkitehdit NRT Oy ja pääurakoitsijana NCC Rakennus Oy. Muutos- ja korjaustyöt valmistuivat vuonna 2015.

Palkintolautakunta jakoi tänä vuonna myös kolme kunniamainintaa. Kunniamaininnan saivat Lakeuden Elämysliikunta ry:n puheenjohtaja Hannu Salo, arkkitehti Tapio Kaasalainen sekä Vantaan Festivaalit Oy/Ruisrock.

Kuvat: Aalto-yliopisto, Tuomas Uusheimo.

Vallitsevat asenteet vaikeuttavat niiden nuorten koulutus- ja urapolkuja, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä

Koulutus- ja työelämäpolkujen kirjo on moninainen nuorilla, joilla on ADHD:n tai Aspergerin oireyhtymä, selviää tuoreesta haastattelututkimuksesta Erityinen polku tulevaisuuteen. Joukkoon lukeutuu korkeasti kouluttautuneita, erilaisia koulutuksia ja töitä kokeilleita ja keskeyttäneitä sekä niitä, joille opinnoista ja työstä suoriutuminen on vaikeampaa.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteet koetaan haastaviksi erityisesti niiden nuorten keskuudessa, joilla on Aspergerin oireyhtymä. ADHD puolestaan tuottaa haasteita abstrakteissa tehtävissä, joilla ei välttämättä ole kytköstä aiempaan kokemukseen.

Esimerkiksi opintojen arvioinnissa, työhaastatteluissa sekä yhteistyöprojekteissa korostetaan itseilmaisuun, sosiaalisuuteen ja dynaamisuuteen liittyviä taitoja. Nuoret, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä, saattavat tulla väärinymmärretyiksi ja jopa syrjityiksi näissä tilanteissa.

Oireyhtymiin liittyy kuitenkin erityispiirteitä ja niiden mukanaan tuomia vahvuuksia, jotka ovat hyödyllisiä opinnoissa ja työelämässä. Tällaisia ovat esimerkiksi tarkkuus ja huolellisuus sekä innovatiiviset ajattelu- ja ongelmanratkaisumallit.

Diagnoosin saaminen on ollut monelle nuorelle omia erityispiirteitä ja niihin liittyvää ymmärrystä vahvistava kokemus. Omaa koulutus- ja työelämäpolkua on diagnoosin myötä alettu hahmottaa uudella tapaa, mikä on saattanut myös vaikuttaa opiskelu- ja työmotivaation kehittymiseen.Vahvuuksien tunnistaminen edellyttää kuitenkin myös oireyhtymiä koskevan tiedon ja ennakkoluulottomuuden kehittämistä opiskelu- ja työkulttuureissa.

Myös ennakoitavat ja selkeät tehtävät sekä avoin ja joustava keskusteluyhteys ohjaajien ja opiskelijoiden tai työnantajien ja työntekijöiden välillä tukevat opintojen ja työn sujumista nuorilla, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön tutkijat Elina Lavikainen ja Tiia Villa haastattelivat syksyllä 2014 ja keväällä 2015 opiskelu- ja työkokemuksistaan 14 nuorta, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä.

Sekä selvitys (Erityinen polku tulevaisuuteen) että nuorten kertomukset (Erityisiä uratarinoita) löytyvät PDF-muodossa osoitteesta www.erityiseturatarinat.fi.

Käytännön opas saavutettavien sisältöjen tuottamiseen

Jos olet kiinnostunut tekstidokumenttien, esitysgrafiikan, verkkosivujen ja multimedian saavutettavuudesta mahdollisimman laajalle käyttäjäjoukolle, kannattaa tutustua Guide for creating accessible digital content -oppaaseen (pdf-tiedosto).

Oppaassa kerrotaan tiivisti mitä saavutettavuus tarkoittaa ja miten se käytännössä toteutetaan. Ruutukaappauksin havainnollistetaan, miten yleisimmin käytetyillä sovelluksilla (Word, PowerPoint) tehdään tekstejä, PDF-aineistoja ja esityksiä, jotka ovat esteettömästi käytettävissä erilaisin apuvälinein ja ottavat huomioon erilaisten käyttäjien ja käyttötilanteiden vaatimukset.

Oppaasta selviää myös, mitä tulee ottaa huomioon saavutettavien verkkosivujen, videoiden ja äänikirjojen toteuttamisessa. Seikkaperäisen ohjeistuksen lisäksi esitellään keskeisiä arviointikohtia ja testejä, joilla voidaan nopeasti löytää erilaisten aineistojen suurimpia ongelmia.

Testin tulos: esteetön PDF-tiedosto

Valitun linjan mukaisesti opas läpäisee virheettömästi verkossa toimivan PDF-tiedostojen testin (eAccessibility PDF Check) ja oppaan laatijat saavat onnittelut esteeettömästä tuloksesta.

Saavutettavuuteen sisältyvästä osaamistarpeesta kertoo, että aiheen tarkasta rajauksesta huolimatta oppaaseen on karttunut sivuja yli 200. Kysymys on perustiedosta, jonka tulisi olla käytössä jokaisella vastuullisella kouluttajalla ja yhteisöviestijällä digitaalisia sisältöjä laatiessaan.

Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä koulutuksen saavutettavuuden totetuttamisessa on tarkasteltu suomeksi ESOK-verkoston toteuttamassa Stivi-suosituksessa.

Guide for creating accessible digital content -oppaan toteuttaja on kymmenen eri yliopiston yhteinen ESVI-AL-projekti (http://www.esvial.org), jossa Suomea on edustanut Metropolia Ammattikorkeakoulusta Markku Karhu.

Yhdenvertaisuus opintojen ohjauksessa -koulutus 30.1.2015 - osallistu verkossa!

Esityksissä käsiteltäviä kysymyksiä ovat muun muassa:

  • Millaisia yhdenvertaisuusvaikutuksia opinto-ohjauksella on?
  • Mitä kokemuksia nuorilla on opintojen ohjauksen vaikutuksesta heidän tulevaisuuteensa?
  • Miten yhdenvertaisuussuunnittelulla voidaan kehittää opinto-ohjausta?

Yhdenvertaisuus opintojen ohjauksessa koulutuksen materiaalit ja tallenteet saatavilla 31.3.2015 saakka.

Koulutuksen tavoitteena on lisätä ohjausalan ammattilaisten kykyä edistää oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisuutta sekä tunnistaa rakenteellista syrjintää. Koulutuksessa esitellään:

Koulutuksen sisällöistä tarkemmin koulutuksen ohjelmassa.

Lisätietoja: Liisa Männistö, Oikeusministeriö, liisa.mannisto@intermin.fi / 050 399 8335.

Paikallisesti koulutus järjestetään Jyväskylän yliopistossa. Osallistujia ovat lukioiden ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajat, peruskoulujen oppilaanohjaajat sekä muut ohjausalan ammattilaiset ja opiskelijat.

Ilmoittautuminen koulutukseen paikallisesti on päättynyt, mutta Yhdenvertaisuus opintojen ohjauksessa -koulutuksen tiedot löytyvät Yhdenvertaisuus.fi -sivuilta

Tilaisuuden järjestävät Oikeusministeriön koordinoima Yhdenvertaisuus etusijalle YES7-hanke yhteistyössä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen sekä Keski-Suomen ELY-keskuksen Kohtaamo-projektin kanssa.

Autismin kirjon opiskelija korkeakoulussa - kerro kokemuksistasi!

Autism&Uni -projekti kerää kokemuksia opiskelusta Asperger- ja autistisilta henkilöiltä, heidän tukijoiltaan ja vanhemmiltaan, sekä korkeakoulujen työntekijöiltä.

Tavoitteena on lisätä autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden tietoisuutta opiskelumahdollisuuksista sekä kehittää tukea koulutukseen hakemiseen ja opiskeluun.

Kerro kokemuksesi vastaamalla suomenkieliseen kyselyyn syys-lokakuun aikana.

Autism&Uni -projektissa (2013-2016) kehitetään interaktiivinen ohjelmistosovellus opiskelutaitojen itseopiskeluun ja tukea tarjoavan ammattilaisen avuksi. Lisäksi hanke julkaisee parhaat käytännöt ja arviointiraportit kaikilla hankekumppanien kielillä: suomi, englanti, puola, hollanti ja espanja.

Lisätietoa Autism&Uni Facebook-sivulta tai sähköpostilla projektityöntekijä Heta Pukilta.

Creating Accessible Digital Educational Contents

Metropolia Ammattikorkeakoulu järjestää koulutusta esteettömien sähköisten dokumenttien ja audiovisuaalisten sisältöjen tekemisestä opettajille ja muille, jotka tekevät sähköisiä oppimateriaaleja tai haluavat tutustua kyseiseen aiheeseen. Lisätietoa koulutuksesta ja ilmoittautumisesta.

Tieto korkeakoulujen esteettömyydestä saavutettavaksi opiskelijoille Euroopassa!

MapAbility-hanke kartoittaa korkeakoulujen esteettömyyttä ja siihen liittyviä palveluja eri puolilla Eurooppaa.

Kartoituksen perusteella hanke laatii verkkosivut, joilta opiskelijat ja muut kiinnostuneet saavat vaivattomasti tietoa opiskelun esteettömyydestä.

Kyselyssä kartoitetaan sekä Palvelut vammaisille opiskelijoille että Korkeakoulun rakennetun ympäristön esteettömyys. Tutustu englanninkielisiin kyselylomakkeisiin .

Hanketta koordinoivat Euroopan Komissio ja Erasmus Student Network. Kyselyä käytännön toteuttamisessa ovat mukana Erasmus Student Networkin paikalliset toimistot Suomessa. Vastauksia odotetaan kaikilta korkeakoulujen esteettömyyskoordinaattoreilta toukokuun puoliväliin mennessä.

MapAbility-hanke julkaisee korkeakoulujen esteettömyyssivuston toukokuussa Brysselissä. Esteettömyystiedon päivittäminen on kuitenkin jatkuva prosessi, näin ollen kyselyyn voi vastata toukokuun jälkeenkin.

Esteettä työelämään - tallenteita ja tuleva tapahtuma

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja VATES-säätiön järjestämässä Esteettä työelämään -tapahtumassa 4.2.2014 kuultiin korkeakoulutuksen ja työelämän esteettömyydestä asiantuntijoita ja kokemuspuhujia. Palautteiden perusteella osallistujat pitivät tapahtuman esityksiä hyödyllisinä. Lue lisää ja tutustu tallenteisiin!

HUOM! VATES-säätiö ja yhteistyötahot järjestävät seuraavan Esteettömästi työelämään -tilaisuuden Helsingissä Aalto-yliopistossa 19.5.2014 klo 12-16. Tilaisuus on suunnattu pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijoille, korkeakouluista valmistuneille, työnantajille ja kaikille, joita asia kiinnostaa. Lisätietoa tulossa 23.4. osoitteeseen www.vates.fi/esteettomasti_tyoelamaan .

Aalto yliopiston uudelle oppimiskeskukselle palvelukonsepti käyttäjälähtöisesti

Ylikirjastonhoitaja Eeva-Liisa Lehtonen kertoo, että uusi palvelukonsepti tukee kirjaston muodonmuutosta monikanavaiseksi, eläväksi oppimiskeskukseksi – osaksi oppimisympäristöä.

Uusien palvelujen konseptointi käynnistettiin tunnistamalla kirjaston eri käyttäjäryhmät ja heidän tarpeensa. Aiheesta laajemmin Aalto-yliopiston sivuilla: Uudelle Oppimiskeskukselle palvelukonsepti käyttäjälähtöisesti

Asenteet ja tiedon puute suurimpia esteitä vammaisten oikeuksien toteuttamisessa

"Baltian maissa tämän hetken suurimpana ongelmana on tiedon puute vammaisten oikeuksista. Pohjoismaissa huolta aiheuttaa asenneilmapiirin koventuminen". Lue Paula Pietilän raportti Euroopan Itsenäisten Elämän Verkoston (ENIL) tapaamisesta marraskuussa 2013.

Englannin korkeakoulujen esteettömyysmarkkinat

Kolmen korkeakoulun (JAMK, JY ja TY) Erasmus-matkalaiset tutustuivat syyskuussa Englannin korkeakoulujen esteettömyyteen. Mistä keskusteltiin Kentin ja Brunelin yliopistoissa? Mitä tuli esille näkövammais- ja luki-vaikeusjärjestöissä? Olisiko meillä jotain opittavaa?

Lue Englannin korkeakoulujen esteettömyysmarkkinat:

Vierailijat katsomassa opiskelijatapahtumaa ulkona, etäällä Canterburyn tuomiokirkon tornit

    Kohti inklusiivista korkeakoulua: Disability on Higher Education -konferenssi 2013

    Paula Pietilä

    innsbruck"Disability on Higher Education" -konferenssi järjestettiin kahdeksannen kerran Itävallan Innsbruckissa 21-26.7.2013. Ohjelma oli edellisvuosien tapaan runsas, niin määrällisesti kuin aiheiltaan. Osallistujia oli sen sijaan hieman aiempia seminaareja vähemmän.

    Tänä kesänä pohdittiin korkeakoulujen toiminnan kehittämistä inkluusion ja vammaistutkimuksen näkökulmista. Esillä olivat tällä kertaa erityisesti kansainvälistä opiskelijavaihtoa, saavutettavaa oppimateriaalia ja vammaisasioiden koordinaattoreiden roolia käsittelevät teemat.

    Miten asiantuntijuus vammaiskysymyksissä voidaan määritellä?

    Professori Alan Hurst kertoi Iso-Britanniassa kehitteillä olevasta toimintamallista, jossa pyritään määrittelemään asiantuntijuutta vammaiskysymyksissä. Määrittelyä tarvitaan, koska korkeakoulujen vammaisasioiden neuvojilla on usein hyvin erilaisia koulutustaustoja ja näin ollen myös toisistaan eroavia ammatillisia valmiuksia. Toisaalta neuvojien työnkuvaa pitäisi voida arvioida ja vertailla jollakin yhteisellä mittarilla.

    Korkeakoulun vammaisasioiden neuvoja tai muu vammaisalan asiantuntija toimittaa hakemuksensa arviointipaneelille (The National Association for Disability Practioners, NAPD) ja joutuu suorittamaan erilaisia kirjallisia tehtäviä osoittaakseen perehtyneisyytensä omaan alaansa. Paneeli arvioi esimerkiksi hakijan tietämystä lainsäädännöstä, vammaistutkimuksesta, kurssien suunnittelusta ja arvioinnista ja tukitoimista, niin inhimillistä kuin teknisistäkin. NADP tarjoaa arvioinnin hakijalle myös tukea, esimerkiksi osoittamalla mentorin.

    Saavutettavuus edelleen haaste korkeakouluille

    Saksassa opetusministeriön rahoittama National Centre of Competence for the Inclusion of Students with Disabilities teki 2012 laajan selvityksen vammaisten ja pitkäaikaissairaiden opiskelijoiden käyttämistä opiskelujärjestelyistä ja ohjauspalveluista (http://www.best-umfrage.de/English_Version).

    Tutkimuksessa todettiin, että 7 %:lla kaikista korkeakouluopiskelijoista oli jokin vamma tai sairaus, joka vaikutti opiskeluun osallistumiseen. Tämä ryhmä oli koostumukseltaan varsin heterogeeninen. Tavallista oli, että vamma tai sairaus oli näkymätön (94 %). Yleisimpiä olivat psyykkiset sairaudet ja krooniset, somaattiset sairaudet.

    Opiskelijat kokivat eniten puutteita saavutettavien oppimateriaalien saannissa ja kaipasivat lepotiloja kampukselle. Opinnoissa haasteellisimpana koettiin ajankäyttöön liittyvät pulmat kursseilla ja tenteissä sekä itse luento- ja tenttitilanteet. Syiksi puutteisiin nähtiin opettajien valmistautumattomuus erilaisten järjestelyjen toteuttamiseen tai että kyseinen järjestely ei ollut kurssin ohjeistuksen mukainen.

    Huomattava osa opiskelijoista ei myöskään halunnut erityiskohtelua eikä kokenut kuuluvansa vammaisten opiskelijoiden viiteryhmään. Toisaalta yli puolet tutkimukseen osallistuneista eivät olleet tietoisia mahdollisuudesta saada järjestelyjä.

    Yhteenvetona voidaan todeta, että tulevaisuuden haasteena korkeakouluissa on esteettömän fyysisen ja kommunikaatioympäristön luominen ja se, miten markkinoida ohjauspalveluja myös kaikille vammaisille opiskelijoille houkuttelevalla tavalla sekä opettajien tietoisuuden lisääminen vammaisten opiskelijoiden tarpeista ja esteettömyydestä.

    Opintoneuvonnassa painopiste diagnoosista opintojen sujumiseen

    Sharon Downs Arkansasin yliopistosta kertoi haastattelumetodista neuvontatilanteissa. Lähtökohtana metodissa ovat opiskelijan ilmaisemat saavutettavuutta koskevat tarpeet. Neuvontatilanteesta on lisäksi pyritty poistamaan kaikki lääketieteeseen tai diagnosointiin liittyvät piirteet. Neuvonnassa työskentelevillä ei ole enää vastaanottoa, vaan puhutaan tapaamisista.

    Sini ja Paula käyttämässä puheenvuoroaan.Mikäli opiskelijan kokeman opiskeluesteen, opiskelijan tilanteen ja opiskelun erityisjärjestelyn/mukautuksen välillä on selkeä yhteys, ei lääkärintodistusta tai asiantuntijalausuntoa tarvita vahvistamaan järjestelyjen tarvetta. Näkökulman muutos vaikuttaa olennaisesti myös ohjaajien työnkuvaan, kun keskiössä eivät enää ole opiskelijan vamma tai sairaus, vaan opiskeluympäristön esteet.

    Millaisia nämä muutokset ovat käytännössä ja millaisia vaikutuksia näkökulman muutoksella on yliopistoyhteisössä, jäivät esityksessä yleisön pohdittaviksi kysymyksiksi.

    Paula Pietilän ja Sini Piipon (kuvassa) esitys konferenssissa oli Accessibility in International Exchange - Resource or Challenge to Higher Education? Suomesta ei tällä kertaa ollut muita osallistujia.

    Kaikki konferenssijärjestäjille lähetetyt esitykset löytyvät osoitteesta http://trac.uno.edu/conf/2013PresentationPowerPointsandHandouts.htm.

    Yhdenvertaisuudesta saavutettavuuteen -seminaari

    Kaikille, jotka haluavat kehittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimintaa entistä saavutettavammaksi.

     

    Kohti saavutettavaa tieto- ja viestintäympäristöä!

    Hannu Puupponen

    Paljastava testi

    Kotimainen metallimusiikki jyrähtää, kun saavuttamattomasta kurssivideosta siirrytään YouTuben tarjontaan. Oppikurssin näkövammainen testaaja säätää äänen pienemmälleen, ja muukin työskentely avokonttorimme "testilaboratoriossa" voi jatkua.

    Ilmenee, että kurssin videosoitin on upotettu oppimisympäristön kehysrakenteeseen niin, että siihen ei pääse käsiksi testaajan käyttämällä ruudunlukuohjelmalla. Lisäksi kurssin videoista puuttuvat tekstitykset. Osa esitysgrafiikasta (ppt) ja asiakirjoista (pdf) on toteutettu niin, että tiedosta saa lukemisen apuvälinein käyttöönsä vain ripposia suurin ponnistuksin.

    Testi tuo tunnissa paljon tietoa kurssin sisältöjen ja teknisen toteutuksen kehittämiseksi. Opettajille ja tekniselle tuelle tulee lisätöitä koska aineistoja ei alun perin tiedetty tehdä esteettömiksi kaikille osanottajille. Kaikkea ei heti voida muuttaa, mutta tarjotaan vaihtoehtoja.

    Seuraava kurssi päätetään tehdä paremmin: apuvälineiden käyttö ja monikanavaisuus otetaan huomioon, ja siitä teksityksestä olisikin monia eri hyötyjä - miten se toteutetaan kätevimmin?

    Uusien mahdollisuuksien kapeaa käyttöä

    Korkeakouluissa tieto- ja viestintäteknologiaa (TVT) hyödynnetään yhä laajemmin niin opetuksessa kuin hallinnossakin. Asiakirjat, oppimateriaalit ja palvelut pyritään sähköistämään.

    Opetus tapahtuu usein etäyhteyksien ja digitaalisten oppimisympäristöjen avulla. Monissa asioissa luotetaan sosiaalisen median ja erilaisten pilvipalvelujen etuihin.

    Opetus- ja kultturiministeriön (2012) kartoitus"Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla" kokoaa monipuolisesti tietoa sekä opiskelijoilta että henkilöstöltä.

    Tieto- ja viestintätekniikan koetaan tuoneen opetukseen ja palveluihin nopeutta ja joustavuutta. Toimintatavat eivät kuitenkaan ole yhtenäisiä eivätkä suositustenmukaisia.

    Eniten toivomisen varaa jättävät verkko-oppimisympäristöjen esteettömyys, esitysdiojen ja luentomonisteiden saaminen etukäteen saavutettavassa muodossa, viestinnän monikanavaisuus sekä verkkosivujen muuntuvuus eri aisteille ja apuvälineille sopiviksi.

    Toimenpidesuosituksissa ehdotetaan valtakunnallista yhteistyötä ja linjauksia. Korkeakouluissa tulisi saavutettavuus sisällyttää strategiseen suunnitteluun sekä tehdä apuvälineet ja verkkosisällön saavutettavuusohjeet tutuiksi.

    Auttaisivatko suositukset?

    Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.0. ovat olleet mukana laadittaessa verkkoesteettömyysasetuksia (esimerkiksi Yhdysvaltojen Section 508 ) sekä korkeakoulujen toimintasuunnitelmia ja ohjeistuksia (esimerkiksi Sacramento State Instructional Materials Checklist).

    Myös meillä keskustelu Opetus- ja kulttuuriministeriön, eri korkeakoulujen ja järjestöjen edustajien kesken on käynnistynyt yhteisten saavutettavan tiedotus- ja viestintäympäristö suositusten kehittämisestä.

    Saavutettavuuden edistämiseksi on Suomessa laadittu jo 1990-luvulta lähtien erilaisia suosituksia, ohjeita, testejä ja kursseja. Matkan varrella moni on tuskastunut ja kyynistynyt tällaisen pehmeän ohjailun tehottomuudesta. Toisaalta amerikkalaismallista lainsäädäntöä sanktioineen vierastetaan.

    Katsotaan, mitä keskustelu tuo. Palaan pian asiaan.

    Tietolähteitä

    Elämää Erasmuksen lähettiläänä

    Paula Pietilä

    Kesäisenä päivänä 2011 minulle soitettiin yliopistomme kansainvälisistä asioista ja tiedusteltiin, olisinko halukas hakemaan Erasmus-vaihto-ohjelman henkilökuntalähettilääksi. Kuluva vuosi on Erasmus-ohjelman 25-vuotisjuhlavuosi, jonka merkeissä jokaisesta 33 jäsenvaltiosta EU:n komissio valitsi opiskelija- ja henkilöstölähettiläät levittämään vaihto-opiskelua koskevaa tietoa ja kehittämään Erasmus-ohjelmaa edelleen. Suomen lähettiläinä toimivat Elina Ylipelkonen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja allekirjoittanut. (Kuvassa Euroopan Erasmus-lähettiläät Brysselissä tammikuussa juhlistamassa 25-vuotiasta Erasmusta. Kuva: Euroopan komissio.)

    Verkostoitumista Brysselissä ja Kööpenhaminassa

    Lähettiläät tapasivat tammikuussa Brysselissä ja toukokuussa Kööpenhaminassa kuulemaan ja pohtimaan Erasmus-ohjelman edistämistä. Lähettiläiden joukossa oli niin kokeneita Erasmus asiantuntijoita kuin kaltaisiani lyhyen vaihtokokemuksen omaavia. Tapaamisissa ja puhelinkokouksissa laadimme Erasmus-manifestia, jonka tavoitteena oli valottaa ohjelman tämän hetken tilannetta ja antaa suuntaviivoja tulevaan.

    Keskeisinä teemoina manifestissa nousi esiin erilaisten kansainvälisen liikkuvuuden esteiden poistaminen, opiskelun ja työelämän yhteyksien kehittäminen, sekä kansainvälisten opintojen arvioinnin yhtenäisyyden parantaminen.

    Itse olin mukana työryhmässä, joka pohti aliedustettujen ryhmien aseman parantamista Erasmus-ohjelmassa. Keskeisinä työkaluina mainitsimme ohjelmien joustavuuden parantamisen, inklusiivisen opetuksen edistämisen ja rahoitusjärjestelmien kehittämisen myös aliedustettujen ryhmien näkökulmasta toimiviksi.

    Manifestin laatimisen lisäksi tapaamisten keskeistä antia olivat tutustuminen eri maiden lähettiläisiin ja Erasmus-ohjelmaan, myös teorian tasolla.

    Erasmuksen juhlavuosi jatkuu valokuvakilpailulla ja opiskelijatapahtumalla syyskuussa Turussa

    Erasmus juhlavuoden tiimoilta on järjestetty useita tapahtumia myös Suomessa. Parhaillaan on käynnissä valokuvakilpailu juhlavuoden kunniaksi. Tarkempia tietoja löydät CIMO:n faceboook-sivulta https://www.facebook.com/events/496243520391803/

    Vuosi huipentuu 19.9. opiskelijatapaamiseen Turun Logomossa.

    Lisätietoja

    Korkeakoulutus etuoikeudesta oikeudeksi

    Korkeakoulutus ei näyttäydy kaikille yhtä luontevana mahdollisuutena opiskeluun. Esimerkiksi oppimisvaikeudet, vammaisuus, kieli- ja kulttuuritausta ja /tai ikä saattavat pistää opinnoista kiinnostuneen harkitsemaan, onko korkeakoulu minua varten. Onko opetus saavutettavaa ja esteetöntä? Tunnistetaanko ja tunnustetaanko minun jo hankkimani osaaminen?

    Access to Lifelong Learning in Higher Education for All (ALLinHE)-hanke kehittää kansainvälisessä yhteistyössä menettelytapoja, jotta opiskelu olisi mahdollista myös korkeakoulutuksessa epätyypillisille tai aliedustetuille oppijoille, kuten erilaisia oppimisen haasteita omaaville, maahanmuuttajataustaisille ja yli 50-vuotiaille henkilöille.

    ALLinHE-hankkeessa pyritään yhdistämään muun muassa ESOK- ja AHOT-hankkeissa tehtyä työtä ja ajattelutapaa. Suomen osalta toiminnasta vastaa JAMK/Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Kaikkiaan hankkeessa on mukana 8 eurooppalaista partneria ja Etelä-Korean edustus.

    JAMKin Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta toimijoina ovat koulutuspäällikkö Harri Keurulainen, lehtori Eila Burns ja yliopettaja Aino Lepänjuuri.

    Hankkeen kansallisessa tukiryhmässä ovat edustettuna Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, Erilaisten oppijoiden liitto, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto, Kynnys ry ja Turun yliopisto. Kuvassa tukiryhmäläisiä kokouksessa 29.5.2012.

    Lisää tietoa hankkeesta

     

      Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuutta kohennetaan

      Opiskelun ja arkielämän käytännöt ja ympäristöt eivät ole monessakaan suhteessa yhtenäisiä eri maissa. Opiskelun saavutettavuus vaihtelee jo saman maan korkeakoulujen välilläkin. Erilaisia esteitä ja tiedon puutetta ovat kokeneet varsinkin vaihtoon lähtijät, joilla on jokin vamma, sairaus tai oppimisvaikeus.

      Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on tarttunut toimeen vähentääkseen kansainvälisen vaihdon esteitä:

      • Laajentamalla esteettömyystukea korkeakouluyhteistyön yksikön hallinnoimissa korkeakouluohjelmissa vuonna 2011.
      • Lisäämällä tiedottamista ja parantamalla tiedonkulkua.
      • Laatimalla yhteistyössä ESOK-verkoston kanssa Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto -tarkistuslistan.
      • Asettamalla tavoitteeksi esteettömyysasioiden ja kansainvälisten asioiden parissa työskentelevien tiiviimmän yhteistyön.

      CIMOn toiminnasta kertoi korkeakouluyhteistyön ohjelmakoordinaattori Sini Piippo Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivillä Lahdessa 23.5.2012.

      Piipon vetämässä Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus -sessiossa olivat puhujina Turun yliopiston vammaisasiamies Paula Pietilä ja suunnittelija Hannu Puupponen Jyväskylän yliopistosta.

      Pietilä kertoi Erasmus for All -ohjelmasta sekä vammaisten opiskelijoiden vaihtoa koskevista kannanotoista ja kokemuksista. Puupponen piti saavutettavan opiskelun ja opiskelijavaihdon edellytyksenä korkeakoulujen ja ympäröivän yhteiskunnan kehittämistä Design for All -periaatteella.

      Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto

      Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

      Esteettömien opintopolkujen puolesta -seminaari

      ESOK-verkoston ensimmäinen seminaari 11.4.2012 Seminaariyleisöä auditoriossakokosi Jyväskylän ammattikorkeakouluun noin 50 innokasta osanottajaa.

      Esityksissä ja keskusteluissa käsiteltiin korkeakouluopiskelun nykytilaa opiskelijan kokemana.

      Työpajoissa tutustuttiin lukivaikeuksiin, opiskelijoiden hyvinvointiin, tieto- ja viestintätekniikkaan, opiskelun tukemiseen ja kansaiväliseen vaihtoon liittyviin hyviin käytäntöihin.

      Opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdyksessä opetusneuvos Birgitta Vuorinen kiinnitti huomiota "Hitaasti, mutta varmasti?" selvityksen (OKM 2012) osoittamaan esteettömyystyön strategisuuden puutteseen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Vuorinen kertoi, että OKM pitää yllä keskustelua ja tuo esteettömyyden edistämisen esille tavoite- ja tulosneuvotteluissa sekä muissa yhteyksissä.

      Opiskelijan kokemuksesta toiminnan suunnan näyttäjänä korkea-asteen koulutuksessa kertoivat laatupäällikkö Merja Ylönen Diakonia-ammattikorkeakoulusta sekä yliopettaja Hanna Ilola ja erikoissuunnittelija Antero Stenlund Tampereen ammattikorkeakoulusta. Heidän mukaansa sekä kokemukset että tutkimukset osoittavat oppimisen esteiden yksilöllisyyden. Keskeisenä oppimiseen kiinnittävänä voimana näyttäytyy yhteisöllisyys. Paula Pietilä ja Päivi Pynnönen loppukeskustelussa osanottajien kanssa

      Opiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta korkeakouluissa esitteli tutkija Elina Lavikainen, Opiskelijajärjestöjen Tutkimussäätiö OTUS. Vaikka "Hitaasti, mutta varmasti" -selvityksen perusteella näyttää tapahtuneen edistystä vuonna 2005 tehdystä kartoituksesta, riittää tekemistä monilla osa-alueilla.

      Päivän koonnissa pohdittiin joukolla, miten korkeakoulut ja yhteistyötahot voisivat parhaiten toimia esteettömyysverkostossa. Valtakunnallista vaikuttamista päättäjiin ja resursoijiin toivottiin. Välineinä mainittiin tutkimukset, suositukset, koulutus, yhteydet eri vaikuttajiin ja mediaan.

      Seminaarimuotoisena keskustelu jatkuu vuoden kuluttua Tampereella sillä Hanna Ilola toivotti seuraavan verkostoseminaarin tervetulleeksi Tampereen ammattikorkeakouluun.

      ESOK-verkosto kiittää Maija Hirvosta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulua erinomaisista seminaarijärjestelyistä.

      Seminaarin materiaalit

      Opiskelijan kokemus toiminnan suunnan näyttäjänä (pdf-tiedosto) Merja Ylönen/DIAK, Hanna Ilola ja Antero Stenlund/TAMK.

      Hyvien käytänteiden jakaminen työpajoissa

      Opiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta korkeakouluissa (pdf-tiedosto) Elina Lavikainen Opiskelijajärjestöjen Tutkimussäätiö OTUS.

      Päivän koonti; miten korkeakoulut toimivat esteettömyysverkostossa? (pdf-tiedosto).

       

      ESOK-verkoston rakentava järjestötapaaminen

      Runsaat kaksikymmentä opiskelun esteettömyydestä kiinnostunutta kokoontui 7.3.2012 ideoimaan ESOK-verkoston toimintaa. Tapaamiseen oli kutsuttu ensisijaisesti järjestöjen ja muiden yhteistyöorganisaatioiden edustajia.

      Keskusteluissa verkostolta toivottiin valtakunnallista vaikuttamista ja eri tahojen asiantuntijuuden kokoamista opiskelun esteettömyyden edistämiseksi.

      Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen "Hitaasti mutta varmasti?" tuloksia opiskelun esteettömyydestä ja esteistä pidettiin hyödyllisenä kehittämistyön suunnittelulle. Käytännön kysymyksinä olivat esillä muun muassa oppimateriaalien esteettömyys ja kansaivälisten opiskelijoiden toiminta.

      Käytännön toimina kannustettiin nostamaan saavutettavuus ja esteettömyys esille korkeakoulujen toiminnassa sekä eri seminaareissa ja tilaisuuksissa.

      Toimintasuunnitelma tulee verkostoon osallistuvien yhteisesti kehiteltäväksi kevään aikana. Tarkemmin tapahtumista kertoo kokouksen muistio.

      Verkosto kiittää Turun yliopistoa ja Diakonia-ammattikorkeakoulua kokouksen hyvistä järjestelyistä.