Esok-verkosto

Käsitteet ja sanasto

Keskeiset käsitteet

Antti Raike

Johdanto

    Termejä käytetään monimerkityksellisesti, mutta silti saavutettavuus, esteettömyys ja käytettävyys voidaan hahmottaa ja erotella englanninkielisen sanaston pohjalta seuraavasti:

    • Accessibility = saavutettavuus
    • Barrier-free = esteettömyys (barrier = este, free = -ton, -tön, vrt. fat-free)
    • Usability = käytettävyys
    • Inclusive design = inklusiivinen suunnittelu. Varsinkin Iso-Britanniassa käytty termi, jolla viitataan saavutettavuutta edistävään suunnitteluun. Vastaavanlaisia lähestymistapoja ovat Universal design ja Design for all.

    Näiden neljän käsitteen avulla voidaan esteettömyys-termi varata Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö -ohjeissa käyttötilanteisiin, joissa oletusarvona on jonkin asian esteellisyys (rakennukset ja muu rakennettu fyysinen ympäristö sekä fyysiset käyttöliittymät kuten näppäimistöt, hiiret ja kosketusnäytöt).

    Fyysinen (rakennettu) ympäristö sekä fyysiset esineet aiheuttavat aina sekä harkitsemattomia (suunnittelemattomia) että harkittuja (suunniteltuja ja sovittuja) esteitä.

    Harkittuja esteitä voivat olla esimerkiksi erilaiset ikärajat, opiskelijoiden ja opettajien valintakriteerit, tentti- ja kurssirajoitukset, lukitut ovet, salasanat, hidastetöyssyt, portaat ja kulunvalvontaan liittyvät ohjeet. Sen sijaan hämärät käytävät, liukkaat lattiapinnat, jäykät painikkeet, sekavat ohjeet ja lumikinokset ovat yleisiä harkitsemattomia esteitä.

    Saavutettavuus sen sijaan on kokonaisvaltainen ajattelutapa hankkeissa, joissa esteellisyys ei ole varsinainen lähtökohta, ts. ei ole mitään rationaalista syytä tehdä esteellistä ratkaisua, koska saavutettava on aivan yhtä helppo. Periaatteessa esteetön ratkaisu on aivan yhtä työläs, kallis tai vaikea kuin esteellinen.

    Esimerkiksi nykyaikainen digitaalinen oppimis- tai muu toimintaympäristö on aivan yhtä helppo toteuttaa esteellisenä tai saavutettavana, joten näissä ohjeissa saavutettavuus on perusoletus toteutettaessa korkeakoulujen opiskelupalveluita.

    Saavutettavuuden toimeenpanossa on siten tarpeen reflektoida vakiintuneita ajatusmalleja ja toimintatapoja: Digitaalinen palvelu ei ole rakennus, palveluun ei sinänsä tarvitse tehdä "raskaita ovia, tarpeettomia rappusia, ahtaita käymälöitä, hämäriä käytäviä" tms. Tämä on kaiken standardoinnin kuten W3C:n tai ISO:n toiminnan ydin: Esteet ovat lisäyksiä, joita tehdään joko ymmärtämättömyyden, ajanpuutteen tai piittaamattomuuden vuoksi. Fyysisen ympäristön rakentamisessa on päinvastainen ongelma eli kolmiulotteinen fyysinen tila materiaaleineen ja rajoituksineen.

    Keskeisten käsitteiden määrittelyä

    Ekskluusio

    Ekskluusio tarkoittaa ulosjoutumista tai syrjäytymistä yhteisöstä, tuotannosta, vallasta tai yhteiskunnan täysivaltaisesta jäsenyydestä.

    Esteettömyys

    Esteettömyys (esteetön: barrier-free) tarkoitti alun perin sen varmistamista, että julkisiin tiloihin ja rakennuksiin on helppo päästä pyörätuolilla. Esteettömyys tarkoittaa ympäristön, palvelun ja tarjonnan toimivuutta etenkin toimintarajoitteisten ihmisten kannalta. Esteettömyys on liittyy näissä ohjeissa rakennetun ympäristön toimivuuteen. Este ilmenee käyttäjän kohdatessa huonosti suunnitellun ympäristön. Rakennus tai ympäristö on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien, myös toimintarajoitteisten, kannalta toimiva ja miellyttävä käyttää. Esteettömyys voidaan nähdä myös laajempana kokonaisuutena, joka tarkoittaa sujuvaa osallistumista eri elämänaloilla; työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Fyysisen ympäristön esteettömyys on määritelty Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Rakentamista ohjaavat säädökset ja määräykset asettavat tarkat vaatimukset julkisten rakennusten ja työympäristöjen ominaisuuksille niiden käytön esteettömyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden suhteen. Verkkoviestinnän esteettömyys on määritelty esimerkiksi W3C:n WAI-ohjeissa (1) sekä JHS-järjestelmässä (2), jonka mukaiset suositukset koskevat valtion- ja kunnallishallinnon tietohallintoa.

    Inkluusio

    "Inkluusio tarkoittaa sisään sulkemista, mukaan lukemista, takaisin liittämistä. Ihminen sosiaalistuu perheeseen, instituutioihin, yhteiskuntaan ja tulee suljetuksi, luetuksi ja liitetyksi elämää vakiinnuttaviin, turvaaviin ja suojaaviin kollektiivisiin puitteisiin." Eräsaaren näkökulmaan tietenkin liittyy astevaihteluita hyperinkluusiosta (totalitarismi) aina ekskluusioon (ulosjoutuminen, syrjäytyminen) asti. Ihminen on sosiaalinen olento, joka voi kasvaa ihmiseksi vain ihmisten joukossa. Ihmisen sosiaalistumiseen vaikuttaa kodin, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan (kulttuurin) inkluusion aste ja muoto.

    Käytettävyys

    Käytettävyys (usability) tarkoittaa sitä, että tiedot, järjestelmät ja palvelut ovat tarvittaessa niihin oikeutettujen henkilöiden hyödynnettävissä esteittä. Käytettävyys on menetelmä- ja teoriakenttä, jonka kautta käyttäjän ja laitteen yhteistoimintaa pyritään saamaan tehokkaammaksi ja käyttäjän kannalta miellyttävämmäksi. Käytettävyys ilmentää sitä, miten järjestelmä, laite, ohjelma tai palvelu soveltuu suunniteltuun tarkoitukseen kuten museovierailuun. Helppokäyttöisyys, käyttökelpoisuus, käyttäjäystävällisyys, käyttöön soveltuvuus, ymmärrettävyys ja selkeys ovat myös käytettävyyttä. Käytettävyys korostaa hyvää toimivuutta tyypillisissä käyttötilanteissa, saavutettavuus (esteettömyys) taas tähtää toimivuuden varmistamiseen myös epätyypillisissä käyttötilanteissa. Usein tausta-aineiston tai palvelun suunnittelu käytettäväksi on vasta ensimmäinen askel esteettömyydessä. Käytettävyys voidaan edelleen jakaa fyysiseen (toiminnalliseen), pedagogiseen ja kognitiiviseen käytettävyyteen.

    Käytettävä esteettömyys

    Käytettävä esteettömyys (usability for all, universal usability) tarkoittaa käytettävää ja optimaalista käyttökokemusta vammaisille henkilöille.  Esteettömyydellä ja saavutettavuudella tarkoitetaan usein sitä, että tällöin vammaisella henkilöllä on mahdollista käyttää ja hyödyntää kyseessä olevaa palvelua (poistetaan esteet). Esteettömyys ja saavutettavuus eivät siis takaa sitä, että vammaisella henkilöllä olisi siis mahdollista toimia optimaalisella ja käytettävällä tavalla - tehokkaasti ja miellyttävästi. Esimerkiksi pyörätuolissa olevalle henkilölle jokin rakennus saattaa olla saavutettava. Tämä kuitenkin voi käytännössä tarkoittaa sitä, että kyseisen henkilön on kierrettävä monien kymmenien metrien matka pääovelta sivuovelle ja sieltä navigoitava itsensä oikeaan paikkaan. Sokeilla ja näkövammaisilla henkilöillä kuluu hyvin usein moninkertainen aika (normaalisti näkeviin verrattuna) yksinkertaisten asioiden tekemiseen verkossa, jos verkkopalvelun käytettävyyttä ei ole otettu huomioon myös sokeiden perspektiivistä. Erilaisilla verkkopalveluiden esteettömyysohjeistuksilla (W3C WCAG 2.0) päästään vain hyvään alkuun. Pelkästään näillä ei saavuteta käytettävää ja optimaalista käyttökokemusta vammaisille henkilöille. (Power et al. 2012; Babu et al. 2009; Byerley et al. 2005 & Quesenbery 2009).

    Moninaisuus

    Moninaisuus perustuu ajatukseen erilaisista yksilöistä ja yhteisöistä, jotka kunnioittavat ja hyväksyvät toistensa erilaisuuden yhteiskunnassa. Tällainen erilaisuus voi perustua esimerkiksi

    • kieleen
    • kulttuurieroihin
    • etnisiin piirteisiin
    • sukupuoleen
    • seksuaalisuuteen
    • sosio-ekonomiseen asemaan
    • ikään
    • fyysisiin ominaisuuksiin
    • vammaisuuteen
    • uskontoon
    • poliittisiin näkemyksiin, ideologioihin ja vakaumuksiin.

    Moninaisuudella tarkoitetaan sitä, että tällaisia ihmisen identiteettiin läheisesti kuuluvia eroja vaalitaan turvallisessa ja myönteisessä ilmapiirissä. Moninaisessa yhteiskunnassa erilaisten ihmisten muodostamia yhteisöjä kannustetaan toimimaan vuoropuhelussa yhteiseksi parhaaksi.

    Saatavuus

    Saatavuus liittyy palvelujen tai tuotteiden valikoimaan: jokin palvelu tai tuote on saatavilla silloin kun sitä on tarjolla tai tilattavissa. Se, että palvelu tai tuote, esimerkiksi käyttäjäkoulutus tai esite, on saatavilla, ei vielä kerro, onko se myös erilaisten ihmisten kannalta käytettävä, hyvin toimiva ja siten saavutettava. Saatavuus on saavutettavuuden edellytys, mutta saatavuus ei vielä määrittele tarjonnan laatua käyttäjän kannalta (3).

    Saavutettavuus

    Saavutettavuus (accessibility) on kokonaisvaltainen ajattelutapa, johon em. esteettömyyden ajatellaan sisältyvän. Käsitteenä saavutettavuus kuvaa sitä, kuinka helposti informaatiota, järjestelmää, laitetta, ohjelmaa tai palvelua voi käyttää riippumatta henkilön ominaisuuksista, esimerkiksi toimintarajoitteesta, vähemmistöön kuulumisesta tai vähävaraisuudesta. Saavutettavuudella edistetään yhdenvertaista osallisuutta (inkluusio). Saavutettavuus kattaa käsitteenä laajemman alan kuin esteettömyys ja kuvaa sitä, kuinka helposti informaation, järjestelmän, laitteen, ohjelman tai palvelun voi saada käyttöönsä. Valtion taidemuseo jaottelee saavutettavuuden seuraaviin osa-alueisiin, joiden avulla esimerkiksi museotyötä (mutta myös sulautettuja oppimisympäristöjä) voi kehittää:

    • asenteellinen saavutettavuus
    • fyysinen saavutettavuus
    • saavutettavuus eri aistien avulla
    • tiedollinen saavutettavuus
    • tiedotuksen saavutettavuus
    • kulttuurinen saavutettavuus
    • taloudellinen saavutettavuus ja
    • päätöksenteon saavutettavuus.

    Tieto- ja viestintäympäristön saavutettavuudella tarkoitetaan näissä ohjeissa sitä, kuinka hyvin avoin viestintäympäristö soveltuu kaikille, kuinka yleisön eli käyttäjien moninaisuus otetaan huomioon ja miten TVT-palvelujen toteuttajat ottavat huomioon seuraavat saavutettavuuden osa-alueet:

    • viestinnän saavutettavuus
    • sosiaalinen ja taloudellinen saavutettavuus
    • rakennetun ympäristön saavutettavuus
    • saavutettavuus eri aistien avulla ja
    • ymmärtämisen tukeminen.

    Lisäksi korkeakoulutuksen toteuttajien asenteet sekä toimijoiden päätöksentekokulttuuri ja strateginen osaaminen vaikuttavat siihen, miten saavutettava viestintäympäristö toteutetaan. Saavutettavuutta tavoitellaan esimerkiksi seuraavien toimintaperiaatteiden avulla:

    • Ennakoivuus: Saavutettavuutta ja esteettömyyttä kehitetään proaktiivisesti siten, ettei odoteta toimintaprosessin estymistä tai lainsäädännöllistä pakkoa reaktiivisiin toimiin.
    • Läpäisevyys: Kaikessa toiminnassa ja palveluissa poistetaan aktiivisesti havaittuja esteitä. Työntekoa, opetusta ja tutkimusta arvioidaan työntekijän ja asiakkaan tai vierailijan sekä luovuuden ja vuorovaikutuksen näkökulmista. Samalla otetaan huomioon kaikki vuorovaikutuksen osapuolet.
    • Vuorovaikutteisuus: Esteetön toimintaympäristö toteutetaan kaikkien asianosaisten kesken. Avoin keskustelu prosessin aikana vahvistaa asenteita ja osaamista, jotka auttavat ratkaisemaan toiminnan ja palvelun esteitä.
    • Kestävyys: Esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutuksessa sovelletaan kestävän kehityksen periaatteita: sosiaalista, kulttuurista, taloudellista, eettistä, esteettistä ja ekologista. Saavutettavuutta edistävien ratkaisujen tulee olla sopusoinnussa ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta koskevan tutkimustiedon ja opetuksen kanssa sekä olla perusteltavissa myös myöhemmissä arvioinneissa.

    Vammaisuus

    Vammaisuus/vammainen henkilö YK:n vammaisten oikeuksien sopimus määrittelee vammaisuuden yksilön ja ympäristön välisenä vuorovaikutussuhteena (4). Ympäristön mahdolliset fyysiset, sosiaaliset ja kulttuuriset esteet synnyttävät vammaisuutta, joka nämä esteet raivaamalla voidaan poistaa. Useissa vanhemmissa määritelmissä vammaisuus nähdään ihmisen ominaisuutena, toimintakyvyn tai aistitoimintojen rajoitteina tai puutteina. Esimerkiksi vammaispalvelulaki määrittelee vammaisen henkilöksi, jolla vamman tai sairauden vuoksi on pitkäaikaisia vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.

    Lähteet

    1. Web Accessibility Initiative (WAI) W3C
    2. JHS-suositukset Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA
    3. Taide tarjolle, kulttuuri kaikille Taide tarjolle, kulttuuri kaikille 2004, 73. Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. Opetusministeriön julkaisuja 2004:29.
    4. Convention on the Rights of Persons with Disabilities United Nations. 2006. Noudettu 11.3.2013.

    Muut lähteet