Eurooppalaisten korkeakoulujen esteettömyystoiminta esittelyssä Vilnassa

Vilnassa esiteltiin korkeakoulujen esteettömyystoimintaa 11 Euroopan maassa ”Empowerment and participation of people with disabilities: inclusion in Higher education and employment” konferenssissa 29.09 - 02.10. Erityisen aktiivisina näyttäytyivät opiskelija- ja vammaisjärjestöt eri puolilta Eurooppaa, etenkin Baltian maista. Konferenssin oli järjestänyt Liettuan valtakunnallinen opiskelijajärjestö ja paikalla vierailivat mahdollisuuksien mukaan myös Liettuan opetusministeriön edustajat. Konferenssin yhteydessä oli mahdollisuus myös tutustua Vilnan yliopiston esteettömyyteen (kuvat).

Korkeakoulupolitiikan kannalta odotuksia herätti Gaspar Haenecaertin esitys. Hän vetää From Bologna to Bruges and far beyond, Equal opportunities for persons with disabilities -hanketta, jossa tavoitteena on koota kyselyllä tietoa 46 Euroopan maan korkeakoulutusmahdollisuuksista vammaisille opiskelijoille. Tiedon perusteella laaditaan joulukuussa 2008 toimenpide-ehdotus Bolognan prosessin vuoden 2009 ministerikokoukselle. Tehtävä on haasteellinen, mutta Haenecaert uskoi mahdollisuuksiin vaikuttaa korkeakoulupolitiikkaan.

Serge Ebersold Ranskasta esitteli konferenssissa tutkimusta korkeakoulujen suhteesta vammaisuuteen. Tutkimusraportti on odotettavissa vielä vuoden 2008 aikana OECD:n julkaisussa Higher Education to 2030. Ebersold asetti esityksessään vammaisuuden korkeakoulutuksessa taloudellisen kasvun ja sosiaalisen koheesion avaintekijäksi. Vammaisuus kertoo korkeakouluorganisaation oppimisesta toimimaan tuloksellisesti opiskelijoiden monenlaisuuden eli diversiteetin kanssa. Tässä korkeakoulujen vastaanottavaisuuteen vammaisuuden suhteen vaikuttaa vammaisuuteen liittyvä lähestymistapa.

Vammaisuus voidaan käsittää:

• vajavaisuutena (esimerkiksi Ranska),
• vaikeutena vastata akateemisiin vaatimuksiin (esimerkiksi Saksa) ja
• tarpeena, johon korkeakoulun tulee vastata (esimerkiksi UK, USA, Kanada).

Nämä käsitykset johtavat vastaavasti erilaisiin tapoihin luokitella opiskelijoita vammaisiksi ensisijaisesti vamman, sairauden tai oppimiseen liittyvien tarpeiden perusteella. Korkeakoulujen toimintaan vaikuttavat vammaiskäsitykseen liittyvät erilaiset käsitykset moninaisuudesta ja esteettömyydestä.
Ison-Britannian toiminnasta inklusiivisen korkeakoulutuksen kehittämiseksi kertoivat opiskelijoiden ja henkilöstön näkökulmista luennoitsijat Englannista, Irlannista ja Skotlannista. Alan Hurst Englannista kertoi Iso-Britannian korkeakoulujen esteettömyysprosesssista Hurst piti mahdollisena, että tasa-arvo tai yhdenvertaisuus (equality) käsitetään koulutuksen kehittämisessä helposti tasajaoksi. Tavoitteena ja ehkä terminäkin tulisi olla oikeudenmukaisuus (equity). Britanniassa lainsäädännöllä on ohjattu määrätietoisesti korkeakoulutuksen esteettömyyttä vammaisille opiskelijoille vuodesta 2001 alkaen. Hurst pitää kuitenkin organisaation ja yhteiskunnan eri tasoilla tarvittavaa kulttuurin muuttamista vaativana tehtävänä sekä muutosta edistäville että niille, joiden tarvitsee muuttua. Yksi oleellinen mahdollisuus muuttaa toimintaa on henkilöstön kouluttaminen. Hurst antoi esityksessään käytännön ohjeita henkilöstökoulutusten järjestämiseen.