Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (ESOK) -hankkeen (2007-2009) loppuraportti

1. Hankkeen lähtökohtia
2. Hankkeen organisointi ja toiminnan suunnittelu
3. Hankkeen voimavarat ja toiminta
4. Hankkeen toimenpiteet ja tulokset
5. Tulokset ja tulevaisuus
6. ESOK-hankekumppanien huomioita

Lähteet

Liitteet

Alkusanat

Tervetuloa valtakunnallisen ESOK-hankkeen loppuraportin äärelle! Toivomme, että saat raportista käsityksen ESOK–hankkeen keskeisimmistä toiminnoista ja monitahoisesta yhteistyöstä. Toivomme raportin myös avaavan ajatuksia ja voimavaroja esteettömyyden edistämiseen omissa toimintaympäristöissäsi.

Raportin laatimiseen osallistui hankekoordinaattorien lisäksi Minna Koskinen toimiessaan ESOK-hankkeessa vuoden 2009 loppuun asti. Luvun 6 huomioita kirjoittivat Eeva-Liisa Koskinen, Timo Lehtinen, Paula Pietilä, Amu Urhonen ja Sami Virtanen. Raporttia täydensivät erilaisen oppijan näkökulmasta Airi Valkama ja Riitta Hämäläinen. Kiitokset kirjoittajille!

Opiskelun esteettömyyttä on edistetty näkyvästi jo 1970-luvulta alkaen, mutta ehkä toiminta on muuttunut määrätietoisemmaksi 2000-luvulla. Voit tutustua taustoihin tarkemmin liitteen 1 koosteesta "Esteettömyyden edistysaskelia 1970-luvulta alkaen". ESOK-hankkeen kannalta vuosi 2006 oli yhteistyön käynnistämisen sekä valmistelujen ja hankesuunnittelun aikaa (luvut 1 ja 2). ESOK-hankkeen keskeisin voimavara olikin laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto, joka osallistui hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseen sekä seurantaan ja arviointiin (luku 3). Verkostomaisessa yhteistyössä järjestettiin valtakunnallisia seminaareja, tuotettiin julkaisuja ja arviointeja sekä osallistuttiin keskusteluun esteettömyyden edistämiseksi kotimaisilla ja kansainvälisillä foorumeilla (luku 4). Myös tulevaisuudennäkymiä on pohdittu yhdessä etsien toimivia yhteistyömalleja (luvut 5 ja 6).

ESOK-hankkeen mahdollistajana ja voimavarana ovat olleet laajat ja toimintaan sitoutuneet yhteistyöverkostot. ESOK-työryhmiin sekä esteettömyyden kehittämistoimikunnan, ohjausryhmän ja pilottikorkeakoulujen tapaamisiin on osallistunut vuosien aikana reilut 100 henkeä. ESOK-seminaareissa osallistujia on ollut reilut 400 henkeä!  Kiitokset teille kaikille rakentavasta ja innostavasta yhteistyöstä. Valtakunnallisesti toteutetun esteettömyyshankkeen saavutukset ja tulokset ovat hyvä näyttö korkeakoulu- ja järjestörajat ylittävän yhteistyön voimasta.

Kiitokset myös taustaorganisaatioillemme, Diakonia-ammattikorkeakoululle ja Jyväskylän yliopistolle, saamastamme tuesta ja luottamuksesta. Työllämme on ollut vakaat puitteet. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulurajat ylittävä, saumaton yhteistyö on luonut kehittämistyölle erinomaiset mahdollisuudet.

Toivotamme kaikille yhteistyötahoillemme onnea ja menestystä sekä rohkeutta ja voimia jatkaa ESOK-hankkeen kanssa kuljetulla tiellä.

Merja Ylönen ja Hannu Puupponen

1 Hankkeen lähtökohtia

1.1 Hankkeen käytännöllinen ja käsitteellinen tausta

Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (ESOK) -hanke (2007-2009) käynnistettiin tukemaan ammattikorkeakouluja ja yliopistoja esteettömyyden edistämisessä. Toiminnan suunnittelu alkoi syksyllä 2005 Opetusministeriön Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöltä (OTUS) tilaaman selvityksen Esteetön opiskelu yliopistoissa (Laaksonen 2005) pohjalta. Lisäksi hankkeen taustalla vaikuttivat Stakesin koordinoiman Design for All -verkoston toiminta, opiskelija- ja vammaisjärjestöjen aktiivisuus (esimerkiksi Esteetön opiskelu kuuluu kaikille -muistio 2003) ja vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki.

Opetusministeriön selvityksessä rajauduttiin tarkastelemaan esteettömyyden toteutumista yliopistoissa vammaisryhmien ja erilaisten oppijoiden näkökulmista. Tarkastelun osa-alueita olivat:

• opintoasiat,
• tilakysymykset,
• henkilöstökoulutus,
• suunnittelutoiminta ja
• viestintä.

Tieto selvitykseen kerättiin yliopistojen hallinnoille suunnatulla kyselyllä marraskuussa 2004. Selvityksen eri vaiheissa tehtiin yhteistyötä vammaisjärjestöjen ja Suomen Design for All -verkoston kanssa.

Selvitys osoitti, että kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla oli huomattavia puutteita ja opetusministeriö toivoi selvityksen mukana yliopistoille ja ammattikorkeakouluille lähetettämässään kirjeessä 18.3.2005 korkeakoulujen ryhtyvän "tarvittaviin toimiin toimenpidesuositusten huomioon ottamiseksi toiminnassaan." Toimenpidesuosituksiin sisältyivät muun muassa

• esteettömyyskartoitukset,
• toimenpidesuunnitelmat,
• esteettömyyden sisällyttäminen henkilöstökoulutukseen ja opettajien pedagogiseen täydennyskoulutukseen,
• vastuuvirkamiehen nimeäminen,
• yhtenäiset ohjeistukset valintakokeita varten,
• ohjeistus opetustilanteisiin,
• saavutettava viestintä ja monikanavainen tieto.

Esteetön opiskelu yliopistoissa -selvityksen mukaan "Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys koskettaa yliopistossa kaikkia opiskelijoita ja koko henkilöstöä, mutta erityisen tärkeää se on yliopistoyhteisön jäsenille, joilla on jokin vamma, jotka ikääntyvät tai kuuluvat kulttuurisiin tai kielellisiin vähemmistöihin." Selvityksen todettiin perustuvan perustuslain (731/1999, 62 §) ja yhdenvertaisuuslain (21/2004) asettamiin vaatimuksiin yhdenvertaisuuden toteutumisesta.

Selvityksen esteettömyyskäsitys oli totuttua laajempi koska siinä ei tyydytty tarkastelemaan rakennettua ympäristöä pyörätuolia käyttävän vammaisen opiskelijan kannalta. Esteettömyyttä edellytettiin myös sosiaaliselta ja psyykkiseltä ympäristöltä ja ympäristöjen tuli tukea jokaisen yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia.

Vaikka opetusministeriön selvityksessä tuli esille laaja työsarka, oli opiskelun esteettömyyteen vaikuttavia asioita tehty eri tahoilla jo pitkään. Selvitys ja sen esteettömyyskäsitys olivat yhteydessä kehitysprosessiin, jonka askelia 1970-luvulta alkaen on esitelty Liitteessä 1.

1.2 ESOK-hankkeen valmistelu

ESOK-hankkeen taustalla vaikutti voimakkaasti 2002 käynnistynyt Stakesin koordinoiman Suomen Design for All (DfA) -verkoston toiminta. Verkoston toiminta perustui Euroopan unionin eEurope-ohjelmaan, jonka tavoitteena oli kehittää tietoyhteiskunta kaikille. DfA-verkostoon liittyi yhteiskunnan eri osa-alueiden asiantuntijaorganisaatioita ja kehittäjiä, myös useita korkeakouluja. Korkeakoulujen esteettömyyden edistäminen nousi verkoston alusta alkaen yhdeksi keskustelun aiheeksi. Jo 2003 verkostossa organisoitiin Korkeakoulu kaikille -projekti, jonka tavoitteena oli kasvattaa esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevaa osaamista korkeakouluissa ja korkeakoulujen sidosryhmissä.

DfA-verkosto oli koordinaattorinsa Päivi Tahkokallion johdolla aktiivisesti yhteydessä eri ministeriöihin ja mukana myös erilaisissa koulutusalan toimissa muun muassa opetushallituksen Esteetön korkeakouluopiskelu - Högskolestudier för alla -oppaan (2004) kehittelyssä. DfA-toiminnan tuloksena ESOK-hankkeella oli tukenaan korkeakoulujen ja järjestöjen edustajien uudistusmielinen ydinryhmä sekä strateginen koko yhteiskuntaa koskeva kehittämisorientaatio (Esteettömys on arvokysymys http://esok.jyu.fi/haastattelu/tahkokp/).

Esteettömyysaiheisesta hankkeesta olivat neuvotelleen opetusministeriön kanssa sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu että Jyväskylän yliopisto olivat tahoillaan. Keskustelu aloitteiden yhteisistä mahdollisuuksista käynnistyi Jyväskylän yliopiston kaikille korkeakouluille lokakuussa 2005 lähettämän ESOK-hankkeeseen osallistumiskutsun jälkeen. Kaikkia korkeakouluja palvelevan ESOK-kokonaisuuden toteuttamisesta keskusteltiin Jyväskylän yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön edustajien kesken marraskuussa 2005. Seuraava hankkeen järjestäytymiseen liittyvä kehittämistoimikunnan kutsukirje joulukuussa olikin jo Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteisesti laatima.

2 Hankkeen organisointi ja toiminnan suunnittelu

2.1 Projektissa mukana olevat tahot ja projektin organisaatio

ESOK-hankkeen Esteettömyyden kehittämistoimikuntaan kutsuttiin eri sidosryhmät keskustelemaan ja tukemaan koordinaattoreita työssään. Toimikunnan keskuudestaan valitsema ohjausryhmä ideoi ja valmisteli asiat kehittämistoimikunnalle. Pilottikorkeakoulut toimivat hankkeen suunnittelusta lähtien mukana kehittämistyhteistyössä.

Esteettömyyden kehittämistoimikuntaan kutsuttiin 2.12.2005 edustajat 20 eri järjestöstä ja organisaatiosta:

• AKAVA
• Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene
• Erilaisten oppijoiden liitto
• Invalidiliitto
• Kuulonhuoltoliitto
• Kuurojen liitto
• Kynnys
• Mielenterveyden Keskusliitto
• Näkövammaisten Keskusliitto
• SEIS-hanke, Työministeriö
• Senaatti-kiinteistöt
• STAKES
• Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto SAKKI
• Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK
• Suomen CP-liitto
• Suomen lukiolaisten liitto
• Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto
• Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL
• Valtakunnallinen Vammaisneuvosto VANE
• Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS.

Pilottikorkeakoulujen kokoamiseksi lähetettiin kaikkien korkeakoulujen vararehtoreille kutsu hankkeeseen. Kutsuun vastanneiden joukosta valittiin joulukuussa 2005 tiiviiseen yhteistyöhön 10 pilottikorkeakoulua:

• Arcada - Nylands Svenska Yrkeshögskola
• Helsingin yliopisto
• Joensuun yliopisto
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Kuopion yliopisto
• Lapin yliopisto
• Savonia ammattikorkeakoulu
• Taideteollinen korkeakoulu
• Teknillinen korkeakoulu
• Turun yliopisto.

Esteettömyyden kehittämistoimikunta kokoontui ensimmäistä kertaa Stakesissa 31.1.2006. Tässä kokouksessa kehittämistoimikunnalle esiteltiin pilottikorkeakoulujen työn tuloksena hankkeen organisoituminen ja toiminnan peruspiirteet sekä nimettiin hankkeen ohjausryhmä. Ohjausryhmään tulivat edustetuiksi: Arene, Syrene, SYL, SAMOK, Stakes, VANE ja Erilaisten oppijoiden liitto. (Toimikunnan muistio 31.1.2006 http://esok.jyu.fi/esittely/taustat/ekt310106.rtf/).

Jyväskylän yliopistossa yliopistosektorin koordinaattorina syksyllä 2005 aloittaneen Hannu Puupposen työpariksi tuli 1.3. 2006 alkaen ammattikorkeakoulujen ESOK-koordinaattoriksi valittu Merja Ylönen Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksiköstä (nykyinen Diak Itä). Etenkin hankkeen alkuvaiheessa Diak Idän yliopettaja Anja Manninen, oli vahvasti mukana ESOK-hankkeen valmistelussa ja esteettömyyden kehittämistyössä.

Koordinaattorien ensimmäisiä tehtäviä oli koota tieto kaikkien kehittämistyöstä kiinnostuneiden korkeakoulujen esteettömyysyhteyshenkilöistä. Yhteyshenkilöistä moni toimii opiskelijapalveluissa tai opetus- ja ohjaustehtävissä. Vammaisten opiskelijoiden palvelut ja esteettömyyden sekä yhdenvertaisuuden edistäminen ovat usein yhteyshenkilöiden oman työn ohella toteutettavaa toimintaa.

ESOK-hankkeen organisaatio taulukkomuodossa

Voimavaraorganisaatio	Ydinorganisaatio
Opetusministeriö rahoitus ja seuranta	Ohjausryhmä projektin ohjaus, asioiden valmistelu kehittämistoimikunnalle
Esteettömyyden kehittämistoimikunta laaja sidosryhmien edustus	Koordinaattorit Jyväskylän yliopisto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu
Verkostokorkeakoulut kaikki kehittämistyöstä kiinnostuneet korkeakoulut	Pilottikorkeakoulut yhteensä 10 korkeakoulun edustajat
Design for All -verkoston Korkea koulu kaikille -työryhmä esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittämisfoorumi	JY ja Diak hankkeen seuranta, Koordinoivan korkeakoulun työryhmät

TAULUKKO 1. ESOK-hankeorganisaatioon kuului 10 pilottikorkeakoulua sekä 20 eri organisaatiota. Kohderyhmänä olivat kaikkien Suomen korkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijat, opiskelijaksi hakijat sekä eri järjestöjen edustajat.

Esteettömyyden kehittämistoimikunnan työn kesto määriteltiin kutsussa väljästi "sopiva toimikausi voisi olla 3-5 vuotta" koska haluttiin varmistaa valtakunnallisen esteettömyystyön jatkuminen hankkeen päätyttyä. Toimikunnalle on sovittu kokoontuminen maaliskuussa 2010 verkostomaisen yhteistyön turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.

2.2 Hankesuunnittelu ja tavoitteet

Pilottikorkeakoulujen edustajat ryhtyivät koordinaattorien johdolla helmikuussa 2006 laatimaan hankkeen toimintasuunnitelmaa vuosille  2007-2009. Kokoontumisten lisäksi käytössä oli Moodle-työympäristö aineistojen jakamista ja työstämistä varten. Suunnittelumenetelmänä käytettiin tavoitelähtöistä projektisuunnittelua ja työskentelyä ohjasi Timo Juntunen Uniservices Oy:stä. Esteettömyyden kehittämistoimikunnan kommentoitavaksi suunnitelma saatiin tammikuussa 2007. Lisäksi ESOK-koordinaattorit vierailivat vuoden 2007 aikana kehittämistoimikunnan edustajien luona keskustelemassa yhteistyöstä suunnitelman toteuttamiseksi.

Projektisuunnitelman pitkän ajan tavoite oli inklusiivinen eli osallistava korkeakoulu. Suunnitelman pääkohtia olivat:

• Esteettömyyden johtaminen
• Fyysinen ympäristö kaikille
• Ohjausta jokaiselle
• Opinnot kaikille
• Tietoiseksi esteettömyydestä
• Sidosryhmät voimavarana sekä
• Tutkimus ja kehittäminen

Suunnitelman toteuttamiseksi kirjattiin hankkeelle kaikkiaan 61 erillistä tehtävää.

Projektisuunnitelman ja keskustelujen pohjalta laadittiin työsuunnitelma 2007-2009 http://esok.jyu.fi/luonnos/ESOK2007/ESOKtyos0709.doc/ jonka, päätoiminnat olivat:

1. Esteettömyyspolitiikka ja johtaminen
2. Tietoisuuden ja tiedon lisääminen osallisuuden toteuttamiseksi
3. Oppimisympäristön ja opiskelukäytäntöjen kehittäminen kaikille sopivaksi.

ESOK-hankkeen keskeisten foorumeiden, esteettömyyden kehittämistoimikunnan ja ohjausryhmän, kokouksissa työsuunnitelmaa pidettiin edelleen vaativana toteutettavaksi kolmen vuoden aikana. Monien tehtävien osalta oltiin hyvin tietoisia hankkeen toiminnan välillisyydestä, mutta uskottiin kuitenkin mahdolliseksi vaikuttaa korkeakoulujen toimintatapoihin viestinnän, suositusten ja ohjeiden sekä keskustelujen ja tapahtumien avulla.

3 Hankkeen voimavarat ja toiminta

ESOK-hankkeen keskeisin voimavara on ollut laaja ja monipuolinen yhteistyö korkeakoulujen, järjestöjen, esteettömyyshankkeiden ja muiden asianosaistahojen kanssa. Yhteistyötä voidaan kuvata yhteiseksi luomis- ja rakennusprosessiksi, johon kukin taho toi omaa osaamistaan ja innostustaan.

3.1 Projektin henkilöstö ja talous

Ammattikorkeakoulusektorilla ESOK-hankkeen projektipäällikkönä toimi Merja Ylönen ja yliopistosektorista vastasi Hannu Puupponen.  Koordinaattoreiden lisäksi mukana oli yksi osa-aikainen (40 %) työntekijä, joka sijoittui Jyväskylän yliopistoon.

ESOK-hankketta rahoitti opetusministeriö. Molemmille korkeakoulusektoreille, yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, rahoitus oli vuosittain 80 000 euroa. AMK-sektorin kymmenen prosentin omarahoitusosuudesta vastasi Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Rahoitusta käytettiin ESOK-toimijoiden henkilöstömenoihin, julkaisuihin ja viestintään. ESOK-toiminnan puitteissa osallistuttiin lukuisiin eri työryhmiin ja verkostotapaamisiin, kansallisiin seminaareihin ja hanketapaamisin sekä kansanvälisiin yhteistyötapaamisiin ja seminaareihin. Rahoituksen käyttö raportoitiin opetusministeriöön ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorien käytäntöjen mukaisesti.

3.2 ESOK-hankkeen työryhmät

Työsuunnitelman keskeisiä tehtäviä edistämään koottiin kolme työryhmää, joissa oli jäseniä sekä korkeakouluista että järjestöistä. Työryhmät tukivat ydintehtävänsä lisäksi koordinaattoreita monin tavoin. Kokouksissa vaihdettin myös tietoa ryhmän jäsenten organisaatioissa meneillään olevista tapahtumista ja kehittämisprosesseista.

Työryhmä 1: Opiskelun alkuvaiheen esteettömyys http://esok.jyu.fi/esittely/tyoryhmat/ryhma1/

Työryhmän tavoitteena oli laatia korkeakouluille suositus esteettömyystiedon esittämiseksi verkkosivuilla saavutettavassa muodossa sekä pääsykokeiden esteettömyysohjeistus. Tavoitteet saavutettiin, kun Esteetön opiskelijavalinta -suositus ja -opas http://esok.jyu.fi/suositukset/ julkaistiin keväällä 2009 suomeksi ja syksyllä 2009 ruotsiksi. Suositusta on jaettu korkeakouluille yli 2000 kappaletta. Valintakoesuositus on luettavissa myös verkossa html-muodossa. Työryhmän toiminnan tuloksista kerrotaan tarkemmin raportin kohdissa 4.4 ja 4.5.

Työryhmä 2: Esteettömyyden edellytykset http://esok.jyu.fi/esittely/tyoryhmat/esittely/tyoryhmat/ryhma2/

Työryhmä 2 keskittyi kehittämään esteettömyyden edellytyksiä korkeakoulupolitiikan ja johtamisen kautta. Konkreettisimpana tavoitteena oli tuottaa ohjeet yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimiseksi sekä korkeakoulun politiikkojen ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointimalli.

Työryhmä tutustui Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa laadittuihin ohjeistuksiin ja suomensi niistä kaksi. Aineistoja julkaistiin ESOK portaalin kohdassa Työkaluja yhdenvertaisuuden arvioimiseen ja kehittämiseen http://esok.jyu.fi/kaytannot/equality/

Ryhmä analysoi kuuden korkeakoulun yhdenvertaisuussuunnitelmat keväällä 2009. Edellytykset ohjeistuksen laatimiselle saatiin valmiiksi, mutta hankkeen toimikausi ei riittänyt julkaisun toteuttamiseen. Hankekoordinaattorit auttavat mielellään, jos työlle löytyy jatkaja.

Työryhmä 3: Esteettömyystietoisuus http://esok.jyu.fi/esittely/tyoryhmat/esittely/tyoryhmat/ryhma3/

Työryhmän 3 tavoitteena oli lisätä esteettömyystietoisuutta ja -tietoa muun muassa suunnittelemalla ja järjestämällä Road Show-tapahtumia http://esok.jyu.fi/ajank/events/roadshowt/. Korkeakoulut järjestivät yhteistyössä ESOK-hankkeen ja DfA-verkoston kanssa vuosien 2007 ja 2008 aikana neljä esteettömyysaiheista Road Show-tapahtumaa eri puolilla Suomea: Jyväskylässä, Turussa, Itä-Suomessa sekä Vaasassa. Työryhmän toiminnoista on kerrottu laajemmin luvuissa 4.1-4.3.

3.3 Hanke- ja verkostoyhteistyö

ESOKin yhteistyö eri hankkeiden ja verkostojen kanssa sisälsi puheenvuoroja tapahtumissa, yhteisiä artikkeleita ja julkaisuja, työryhmätyöskentelyä ja tiedon levittämistä.

Hankkeiden esittelyt

ESOK-hanke edisti esteettömyyteen ja korkeakoulutoimintaan liittyvien kehittämishankkeiden verkottumista ja yhteistyötä kokoamalla hanke-esittelyjä portaaliin. Kehittämishankkeiden teemat ovat liittyneet

• luki- ja oppimisvaikeuksiin
• pedagogiseen kehittämiseen - opetukseen, ohjaukseen sekä opiskeluun
• oppimisympäristöihin
• mielenterveyteen ja jaksamiseen
• tietotekniikkaan
• työelämän esteettömyyteen ja
• opiskelijoiden asumiseen.

Hanke-esittelyt http://esok.jyu.fi/hankkeet/.

Ohjausryhmätyöskentely

ESOK-hankkeen koordinaattoreilla oli tilaisuus osallistua kahden kehittämishankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn.

a) Esteetön opintopolku työelämään -projektissa, 2008-2009,  kehitettiin hyviä käytäntöjä joustavaan opiskeluun, opintojen ohjaukseen, opetusmenetelmiin ja työelämään. Erilaisten henkilöiden tasa-arvoa opiskelussa ja työelämässä pyrittiin edistämään mallintamalla opintopsykologitoimintaa ja opiskelutulkkausta. Esteetön opintopolku työelämään -projekti http://portal.savonia.fi/amk/esittely/esteettomyys/esteettomyyshankkeet/esteettomyys

b) Hyvä käytettävyys oppimisympäristöissä. Oppimisympäristöjen esteettömyyden tutkimus- ja tuotekehityshanke, 2007-2009, tuotti korkeakoulujen käyttöön fyysisen esteettömyyden edistämiseen liittyvää tietoa ja ratkaisumalleja sekä toimintamallin, jonka avulla esteettömyystyötä voidaan arvioida, kehittää ja toteuttaa.

Ammattikorkeakoulujen verkostoyhteistyö

ESOK-hanke oli aktiivisesti mukana myös ammattikorkeakoulujen verkostoyhteistyössä, VEHA- ja KEKO-verkostoissa, joissa se toi esiin yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden näkökulmaa.

• Valtakunnallisten kehittämishankkeiden verkostossa, VEHA-ryhmässä levitettiin eri hankkeissa koottua tietoa ja kokemuksia. Yhteistyö tuotti synergiaetua kunkin hankkeen toteuttamiseen ja antoi mahdollisuuden uusien yhteistyöverkostojen rakentumiseen. Esteettömyysasiat nousivat keskusteluihin sekä työryhmän tapaamisissa että eri hankkeiden järjestämissä seminaareissa. Yhteiset tapaamiset olivat oivallinen tilaisuus verkostoitua ja jakaa ESOK-hankkeessa tuotettuja materiaaleja.

• KEKO, Kehittyvä ammattikorkeakoulun opettajuus -verkosto, 2007-2009, oli kaikille ammattikorkeakouluille avoin verkosto. Se tarjosi yhteistyöfoorumin ammattikorkeakoulujen sekä työelämän kesken ja teki näkyväksi ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Esteettömyys- ja yhdenvertaisuusteema oli mukana keskusteluissa sekä hankkeessa tuotetussa julkaisussa "Suunnannäyttäjiä - Uusia avauksia ammattikorkeakouluopettajien työhön".

4 Hankkeen toimenpiteet ja tulokset

4.1 Seminaarit

ESOK-hanke järjesti vuosittain korkeakoulutoiminnan esteettömyyttä käsittelevän valtakunnallisen seminaarin. Seminaarien valmisteluun ja toteutukseen saatiin tukea järjestöiltä sekä korkeakouluilta.

Seminaareissa tarjottiin opetuksen ja oppimisen esteettömyyteen liittyvää tietoa sekä mahdollisuus järjestö- ja korkeakoulurajat ylittävään verkostoitumiseen. Tavoitteena oli myös tukea ja motivoida korkeakoulujen kehittäjiä ja vastuuhenkilöitä heidän tehtävässään.

Ensimmäinen ESOK-hankkeen seminaari avasi keskustelua korkeakoulujen esteettömyydestä ja varsinkin lukivaikeudesta 13-14.11. 2006 Jyväskylän yliopistossa. Esteettä kulttuuriin ja oppimiseen -seminaari http://esok.jyu.fi/koulutus/semma1m. Seuraava, keväällä 2007 Tampereella järjestetty seminaari esitteli laajemmin ESOK-hankkeen lähtökohtia ja toimintaa valtakunnallisena hankkeena.

Vuosien 2008 ja 2009 kaksipäiväisissä seminaareissa oli vahvat kansainväliset osuudet, joissa kuultiin kokemuksia Pohjoismaista sekä Isosta-Britanniasta. ESOK-hankkeen loppuseminaarissa, joulukuun alussa 2009 keskityttiin tulevaisuuteen - kuinka esteettömyyden edistämistä jatketaan korkea-asteen oppilaitoksissamme vuodesta 2010 lähtien. Kaikki tahot, niin järjestöt kuin korkeakoulutkin toivoivat yhteistyön jatkuvan ja verkostojen vahvistuvan.

Seminaarien järjestäminen sitoi runsaasti hankkeen voimavaroja, joten sisällöt ja toteutus pyrittiin sovittamaan hankkeen tavoitteisiin ja toiminnan kulloiseenkin vaiheeseen. Hankkeen lähetessä loppuaan lisättiin osanottajien mahdollisuutta keskustella korkeakoulupolitiikan vaikuttajien kanssa. Samalla pyrittiin löytämään mahdollisuuksia korkeakoulujen ja järjestöjen valtakunnallisen yhteistyön jatkumiselle hankkeen päätyttyä.

Seminaarien toteutusta kehitettiin osanottajilta kerätyn palautteen perusteella. Joissain tapauksissa osanottajien toiveet vaihtelivat niin, että sama sisältö tai toimintatapa herätti sekä innostusta että tyytymättömyyttä. Jokainen tapahtuma oli omanlaisensa ja seminaarit pidettiin vuoden 2006 tapahtumaa lukuun ottamatta aina uudessa, koordinaattoreille ulkopuolisen organisaation ympäristössä - kiitokset Pirkanmaan ammattikorkeakoululle, Tampereen yliopistolle, Valkealle talolle ja Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iirikselle yhteistyöstä!

Yllätysten välttämiseksi pyrittiin ympäristöihin ja tekniikkaan tutustumaan etukäteen. Alustavasti varattua seminaaripaikkaa jouduttiin joskus vaihtamaankin, kun suunniteltu konferenssitila osoittautui monin tavoin esteelliseksi. Seminaareihin pyrittiin järjestämään viittomakielen tulkkaus ja kirjoitustulkkaus, missä tuli vastaan haasteita tulkkien saatavuudessa, tilojen varustelussa ja esitysten saamisessa etukäteen puhujilta tulkeille tutustuttaviksi.

Seminaaritietoihin sekä -esityksiin, artikkeleihin ja videotallenteisiin voi tutustua ESOK-hankkeen sivuilla: http://esok.jyu.fi/koulutus/. Esitysten myötä avautuu lukuisia eri näkökulmia kotimaisiin ja kansainvälisiin esteettömyyskäytäntöihin sekä toimintamalleihin. 

Seminaareihin osallistuminen 2007-2009

Seminaareista ei kerätty osanottajatietoja systemaattisesti esimerkiksi nimilistoilla. Seminaareihin ilmoittautumiset ja osanottajamäärät vastasivat toisiaan hyvin, joten seuraava tarkastelu perustuu ilmoittautumistietoihin. Joskus tilaisuuksissa oli enemmän väkeä, kuin ilmoittautuneita koska paikallisesti tultiin mukaan tilanteen salliessa.

ESOK-seminaarien teemat ja ilmoittautuneiden määrät 2007-2009

Vuosi	Teema	Ilmoittautuneet
2007	Esteetön opiskelu	65
2008	Opetuksen ja ohjauksen hyvät esteettömyyskäytännöt	91
2009	Esteettömyys koskettaa jokaista	100
2009	Esteettömän opiskelun huominen	85
Yhteensä		341

TAULUKKO 2. ESOK-hankkeen neljä valtakunnallista seminaaria kokosi noin 350 osanottajaa.

Osanottajamäärä oli vuoden 2007 seminaarissa noin 80, mutta yleensä ESOK-seminaarien yleisö oli noin 100 henkilöä. Osallistuminen oli aktiivista, kun otetaan huomioon monet korkeakoulujen henkilöstön ajasta kilpailevat vaatimukset. Osallistumismahdollisuuksia ja tiedonsaantia pyrittiin parantamaan verkkoaineistoilla ja -lähetyksillä. Vaihtoehdot olivat tärkeitä varsinkin loppuseminaarin kohdalla koska seminaariohjelman varmentuminen ja tiedottaminen jäivät viime hetkille.

Kaikkien neljän seminaarin ilmoittautumistietojen mukaan näyttää, että lähes jokaisesta korkeakoulusta on saatu joku ainakin kerran mukaan. Jokaiseen seminaariin osallistuneita korkeakouluja on 12, joista 6 on ammattikorkeakouluja ja 6 yliopistoja. Myös ESOK-hankkeen pilottikorkeakoujen määrä tästä 12 joukosta oli kuusi (6). Korkeakoulujen osallistujia laskettaessa on ennen vuoden 2010 loppua yhdistyneiden korkeakoulujen tiedot summattu uudelle organisaatiolle.

Opiskelijoita seminaareissa on ollut mukana kymmenestä eri korkeakoulusta. Aktiivisimmin ovat olleet edustettuina Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin sekä Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijat.

Ilmoittautumisten perusteella vain kaksi yliopistoa ja yksi ammattikorkeakoulu näyttävät jääneen kokonaan osallistumatta. Käytettävissä olevat tiedot eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Vaikka ilmoittautuja- ja osanottajamäärät ovat vastanneet hyvin toisiaan, eivät osallistujat välttämättä ole juuri samat henkilöt kuin ilmoittautuneet. Myöskään loppuseminaaria verkkoyhteyden kautta seuranneista ei ole tietoja.

ESOK-seminaareihin ilmoittautuneiden osuudet organisaation ja sukupuolen mukaan 2007-2009

N=341	Ammattikk.	Yliopisto	Muut	Kaikki
Organisaation osuus ilmoittautuneista	41%	35%	24%	100%
Naisten osuus organisaation ilmoittautuneista	90%	88%	84%	88%
Miesten osuus organisaation ilmoittautuneista	10%	12%	16%	12%

TAULUKKO 3. Ammattikorkeakouluista osallistuttiin seminaareihin hiukan yliopistoja aktiivisemmin, naisten osuus osanottajista oli huomattavasti miesten osuutta suurempi.

Ilmoittautumisten perusteella kaikkien seminaarien osanottajissa ammattikorkeakoulujen (41%) ja yliopistojen (35%) osuudet olivat melko tasaväkiset. Ryhmä "muut" käsitti lähes neljänneksen osallistujista (24%) ja siihen sisältyvät opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen sekä muiden organisaatioiden edustajat.

Sukupuolen mukaan tarkasteltuna seminaarien kaikista osanottajista naisia oli 88% ja miehiä vain 12%. Kun naisten osuus opetushenkilökunnasta yliopistoissa vuonna 2007 oli 46% ja ammattikorkeakouluissa 65% lehtoreista, 56% päätoimisista tuntiopettajista (Korkeakoulut 2007), ei seminaarin anti ole jakautunut tasapuolisesti.

Seminaarien järjestäminen ja monen osallistuminen niihin on ollut mahdollista projektirahoituksella. On ongelmallista, jos yhteistyöhön osallistuminen ja oman organisaation toiminnan kehittäminen tulevaisuudessa jäävät harvojen asiaan perehtyneiden tehtäväksi ehkä jo muutenkin ylimitoitetun perustyön kaupanpäällisinä.

4.2 Esteettömyyden Road Show- tapahtumat

Esteettömyys on valttia - Road Show -tapahtumat ideoitiin ja osittain myös toteutettin yhteistyössä Design for All verkoston kanssa. Road Show -tapahtumia järjestettiin esteettömyystiedon levittämiseksi korkeakoulujen ja muiden yhteistyötahojen kanssa eri puolilla Suomea syksystä 2007 alkaen.

Tapahtumien sisällöt, laajuus ja järjestäjät vaihtelivat alueellisten tilanteiden mukaan. Tapahtumat koostuivat esteettömyyteen liittyvistä esittelyistä ja apuvälinenäyttelyistä, luennoista, taidenäyttelyistä ja performansseista, keskusteluista sekä työpajoista.

Yhteistä tapahtumille olivat pyrkimykset levittää tietoa esteettömyyden tärkeydestä ja esitellä hyviä ratkaisuja sekä kehittämistarpeita. Esteettömyys on tärkeä asia, mutta ei ikävä. Lähtökohtana olikin pyrkimys juhlia esteettömyyttä, ei murehtia esteitä.

Road Show-tapahtumat valmisteluineen tavoittivat korkeakoulujen henkilöstön, opiskelijoiden ja eri osa-alueiden yhteistyökumppaneiden lisäksi kiinnostunutta yleisöä erilaisissa arjen tilanteissa. Lisätietoa tapahtumista:

• Esteetön Jyväskylä http://www.esteetonjyvaskyla.fi/ ja
• Hyvä käytettävyys oppimisympäristöissä - Oppimisympäristöjen esteettömyyden tutkimus ja tuotekehityshankkeen loppuraportti http://esok.jyu.fi/hankkeet/amkhankkeet/isak/loppuraportti.pdf.

4.3 Esok.fi- verkkopalvelu

Verkkopalvelua pidettiin alusta alkaen valtakunnallisen hankkeen toiminnan keskeisenä edellytyksenä. ESOK-portaali levitti ja vastaanotti monipuolisesti esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta käsittelevää tietoa. Mahdollisuuksien mukaan sivuilla viestittiin suomen ohella englanniksi, ruotsiksi ja viittomakielellä. Yksittäisistä toiminnoista hankkeen keskusteluissa pidettiin tärkeänä tapahtumakalenteria eri tahoilla järjestettävien tilaisuuksien markkinoimiseksi ja päällekkäisyyden välttämiseksi. Portaali myös kokosi tehokkaasti erilaisia palautteita, ilmoittautumisia, tilauksia ja hankekuvauksia.

ESOK-hankkeen verkkopalvelu perustettiin Jyväskylän yliopiston Plone-järjestelmään. Koska hankkeelle haluttiin yksinkertainen, organisaatioihin sitoutumaton osoite, viestintävirastosta hankittiin esok.fi-tunnus ja operaattorilta ohjaus jyu-palvelimelle. Plone on avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä, jonka kehittelyssä esteettömyys/saavutettavuus on otettu huomioon. Hankekoordinaattorien vastuulla oli tuottaa valmiille alustalle esteettömiä sisältöjä. Tässä suhteessa kehittämisen varaa jää vielä, esimerkiksi monista seminaariesityksistä ei ole tarjolla esteettömiä versioita.

Esok.fi-sivulla vieraili hankkeen loppuvaiheessa kuukausittain noin 2000 yksittäistä lukijaa. Kävijämäärä tuplaantui keväästä 2007 syksyyn 2009 noin 900 kävijästä lähes 2200 kävijään. Suosituimmat sisällöt olivat etusivun lisäksi ESOK-hankkeen esittely, Hyvät käytännöt ja Kehittämishankkeet. Lisäksi erilaiset tapahtumat, julkaisut, artikkelit ja haastattelut kiinnostivat vierailijoita. Verkkoportaali tavoitti kävijöitä ympäri Suomen aina Helsingistä Sodankylään ja Ilomantsista Kristiinan kaupunkiin. Lokitietojen perusteella sivut houkuttelivat myös kansainvälisiä vierailijoita mm. Pohjoismaista ja Isosta-Britanniasta. 

Esok.fi-tunnus ja sivuston ylläpito toimivat vuoden 2012 loppuun saakka. Mahdollisesti käynnistyvästä korkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyöverkostosta kerrotaan sivuilla ja koordinaattorit tiedottavat sähköpostitse verkostoon liittymisestä. Muista tärkeimmistä ajankohtaisista asioista uutisoidaan mahdollisuuksien mukaan.

Uutiskirjeet

ESOK-hanke lähetti vuosittain 8-10 uutiskirjettä, joissa kerrottiin portaalin uusista sisällöistä ja ajankohtaisista esteettömyysasioista. Uutiskirjeellä oli 137 tilaajaa syksyllä 2009. Tilaajat olivat pääosin korkeakouluista, järjestöistä ja opiskelijajärjestöistä. Uutiskirje herätti selvästi kiinnostusta portaalissa olleisiin asioihin, sillä uutiskirjeen lähettämistä seuraavina päivinä portaalin kävijämäärät kasvoivat.

Uutiskirjeet 2006-2009 http://esok.jyu.fi/uutiskirje/ ovat yksi mahdollisuus tutustua ESOK-hankkeen toimintaan.

4.4 Hankkeen toteuttamat arvioinnit

ESOK-hanke toteutti erilaisia kyselyjä ja arviointeja hankkeen toiminnan ohjaamiseksi ja esteettömyyden edistämiseksi.

Esteettömyys korkeakoulujen verkkosivuilla 2008 ja 2009

Esteettömyys korkeakoulujen verkkosivuilla -arvioinnissa selvitettiin vuosina 2008 ja 2009 verkkosivujen teknistä laatua ja esteettömyyttä sekä opiskelun esteettömyyttä kuvailevan tiedon löytymistä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen verkkosivuilta.

Arvioinnin toteuttamista kokeiltiin vuonna 2008 opiskelijoiden ja henkilöstön työpajana Taideteollisessa korkeakoulussa. Taideteollisen korkeakoulun henkilöstön lisäksi työhön osallistui testaajia muista korkeakouluista sekä Arla-instituutista. Työpajassa saatiin kerätyksi osa arvioinnissa tarvittavasta tiedosta. Lisäksi toiminta havainnollisti osanottajille tehokkaasti esteettömyyttä osana verkkosivujen laatua sekä opiskelua koskevaa tietoa. Yhteistyö taideteollisen korkeakoulun viestintäyksikön kanssa avasi ESOK-hankkeelle yhteyksiä korkeakoulujen verkkoviestinnästä vastaaviin henkilöihin.

Vuoden 2009 teknisen arvioinnin teki Kosti Kuokkanen osana infromaatioteknologian työharjoitteluaan. Arvioinnista pyrittiin viestimään sen eri vaiheissa laajemmin korkeakoulujen yhteyshenkilöille ja verkkoviestinnästä vastaaville kuin 2008.  

Arviointiprosessi oli intensiivinen ja sitoi työpaja- sekä harjoittelijapanostuksesta huolimatta projektin työntekijät muutaman viikon ajaksi. Toisaalta jo kaksi arviointikertaa riitti tuomaan tietoa korkeakouluittain ja valtakunnallisesti esteettömyystyön edistymisestä. Lisäksi tuloksista on ollut asiasta kiinnostuneille korkeakouluille konkreettista hyötyä viestinnän tehostamiseksi ja opiskelun esteettömyyteen vaikuttavien monien osa-alueiden kehittämiseksi. Arviointi on herättänyt mielenkiintoa myös kahdessa kansainvälisessä konferenssissa, joissa sitä on esitelty.

Varsinkin 2009 vuoden arvioinnin tuloksia kerrottiin hyödynnetyn korkeakoulujen verkkosivuja uudistettaessa. Eräässä ESOK-hankkeen toimintaa koskevassa kyselypalautteessa (tarkemmin kohta 5.2) todettiin: "Estettömyysasia on nyt nostettu esille, ja hieman "keppiäkin käyttäen" (verkkosivujen arviointi) on patistettu amkeja miettimään sitä, miten nämä esteettömyysasiat ovat meillä. Jatkossakin olisi tärkeää, että tehtäsiin aika ajoin yhteisiä tarkistuksia ja linjauksia siitä missä mennään." Esteettömyys korkeakoulujen verkkosivuilla 2009 -arviointi http://esok.jyu.fi/julkaisut/arvio/09/arviointi/.

Korkeakoulujen tietojärjestelmät

ESOK-hankkeelle tuli eri korkeakouluista kysymyksiä, mitä tehtäisiin esteellisille tietojärjestelmille. Tietojärjestelmien arvioinnissa 2009 selvitettiin muun muassa Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) -kriteereillä, miten esteettömiä olivat

• Korppi-opintotietojärjestelmä,
• SoftTutor 2.5 -tenttijärjestelmä,
• SoleTM -työajanhallintajärjestelmä,
• Optima verkko-oppimisympäristö,
• Moodle verkko-oppimisympäristö ja
• Personec travel 4.7 -matkahallintojärjestelmä.

Lisäksi testattiin joidenkin järjestelmien koodauksessa käytetyn merkintäkielen validiutta sekä mobiilikäytön esteettömyyttä.

Tulosten perusteella testatut tietojärjestelmät ovat esteellisiä ja niiden käyttö on hankalaa tai jopa mahdotonta osalle opiskelijoista tai henkilökunnan jäsenistä. Vaikka järjestelmien esteettömyys vaihteli, löytyi kaikista parannettavaa.

Tulosten painoarvoa lisää, että useimmat testatuista järjestelmistä ovat laajasti käytössä julkishallinnossa ja palveluja pyritään yleisesti sähköistämään. Kysymys ei myöskään ole ainoastaan sähköisistä ratkaisuista. Hankintalaki antaa mahdollisuuden esteettömyyden ottamiseksi huomioon hankinnoissa yleensäkin ja yhdenvertaisuuslaki edellyttää "kohtuullisia toimia vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi".

Tietoa testauksesta levitettiin ESOK-portaalin ja uutiskirjeen lisäksi sähköpostiviestillä korkeakouluihin, Certiaan ja opetusministeriöön sähköisistä palveluista vastaaville. Korkeakoulujen tietojärjestelmien esteettömyydestä http://esok.jyu.fi/julkaisut/arvio/09/esteettomyysraportit/kkj/.

4.5 Julkaisut

ESOK-hanke on kokosi esteettömyyden hyviä käytäntöjä sekä laati suosituksia ja ohjeita yhteistyössä korkeakoulujen ja järjestöjen sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa. Kaikki hankkeessa tuotetut aineistot löytyvät hankkeen portaalista, www.esok.fi. Hankkeen julkaisut ovat osoitteessa http://esok.jyu.fi/julkaisut/. Verkkojakelun lisäksi hanke painatti ja levitti seminaareissa sekä postitse julkaisujaan. Yhteistyökumppaneista muun muassa Erilaisten oppijoiden liitto, Turun yliopisto ja Otus-säätiö antoivat julkaisujaan hankkeen levitettäväksi.

Esteetön opiskelijavalinta -suositus ja -opas

ESOK-hankkeen, korkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyössä tuottama Esteetön opiskelijavalinta -suositus ja -opas sisältää ohjeistukset esteettömyyden huomioon ottamiseksi valintakokeessa ja tietoa myös tenttien ja opetuksen toteuttamiseksi. Hankkeen toimintaa havainnollistavana esimerkkinä valintakoesuosituksen tuotanto on kuvattu vaihe vaiheelta liitteessä 2 .

Suosituksen, kuten myös opiskelijoiden monenlaisuuden huomioimisen opaslehtisten kuvituksen ja taiton toteutti graafikko Kaisa Leka, ruotsinnoksesta vastasi Carita Viljanen. Mia Ekström ammattikorkeakoulu Arcadasta vastasi ruotsinnosten korkeakoulukielelle tarkennuksista. Julkaisu on saatavissa verkkoversiona (html), tekstiasiakirjana (.doc) ja tulostettavana versiona (.pdf) http://esok.jyu.fi/julkaisut/.

Opaslehtiset opiskelijoiden monenlaisuuden huomioimiseen

Hankkeelta toivottiin alusta alkaen suosituksia ja ohjeita esteettömyyden edistämiseksi. Opetus- ja ohjaushenkilöstön käyttöön pidettiin tarpeellisena saada "kättä pidempää", eli oppaita esteettömän opiskelun edistämiseksi. Oppaiden laatimista valmisteltiin eri työryhmien keskusteluissa ja vuoden 2008 ESOK-seminaarin työpajoissa. Lisäksi kansainvälisissä tapaamisissa saatiin esimerkkejä eri tahoilla laadituista ohjeista ja suosituksista.

ESOK-hankkeessa oppailta edellytettiin tiiviisti esitettyä konkreettista tukea henkilöstön arjen työhön. Oppaissa tuli edistää ihmisten yksilöllisyyden sekä opiskelijan ja henkilöstön vuorovaikutuksen ymmärtämistä esteettömyyden perusedellytyksenä. Lisäksi opastekstien toivottiin olevan sekä asiantuntevia että kokemuksellisia.

Jokaisen oppaan laatimiseksi koottiin oma tiiminsä järjestöjen, korkeakoulujen ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajista. Useimmiten tiimissä oli 1-3 aktiivista kirjoittajaa ja sähköpostitse keskusteluun osallistuvia ja/tai ulkopuolisia kriitikoita. Tuotantoprosessit olivat muun muassa oppaan aiheen ja tiimin kokoonpanon vaikutuksesta yksilöllisiä, joten koordinaattorien tehtävä toiminnan ohjaajina ja tekstien toimittajina pysyi alati uudistavana. Yhteistyön tuloksena saatiin verkossa ja painotuotteena jakeluun kahdeksan opaslehtistä

• Heikkonäköisen ja sokean opiskelijan huomioon ottaminen korkeakouluopiskelussa
• Kuuron ja huonokuuloisen opiskelijan huomioon ottaminen korkeakouluopiskelussa
• Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuden huomioon ottaminen korkeakouluopiskelussa
• Jännittämisongelmien huomioon ottaminen korkeakouluopiskelussa
• Liikuntavammaisen opiskelijan huomioon ottaminen korkeakouluopiskelussa
• Aspergerin oireyhtymän huomioon ottaminen korkeakouluopiskelussa
• Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön huomioon ottaminen korkeakouluopiskelussa
• Mielenterveyden ongelmien huomioon ottaminen korkeakouluopiskelussa.

Taustatyötä tehtiin myös monikulttuurisuusaiheisen sekä Design for All -periaatteen mukaisesti opetusympäristöjä ja -käytäntöjä tarkastelevan oppaan laatimiseksi. Tehtävään palataan, jos mahdollisuuksia avautuu.

Oppaiden kuvituksen ja taiton toteutti graafikko Kaisa Leka ja ruotsinnoksesta vastasi Carita Viljanen. Opiskelijoiden monenlaisuuden huomioon ottaminen korkeakouluissa -oppaat ovat verkossa saatavissa verkkoversiona (html), tekstiasiakirjana (.doc) ja painetun opaslehden tulostettavana versiona (.pdf) http://esok.jyu.fi/julkaisut/oppaat/

Toukokuusta 2009 alkaen opiskelijavalintasuositusta on painettu suomenkielisenä 2000 ja ruotsinkielisenä 600. Kahdeksaa erilaista opaslehtistä on painettu suomenkielisinä yhteensä 18600, ruotsinkielisinä 10200. Painotuotteita on jaettu eri tilaisuuksissa ja toimitettu yhteensä 140 lähetyksenä tilaajille eri puolille Suomea. Kyselyjä julkaisujen saatavuudesta jatkossa on tullut ja mahdollisuutta lisätilausten tekemiseen paino- ja toimituskulut maksamalla selvitetään.

Liikkumisen esteistä ajan hallintaan -kysely

Korkeakoulujen käytäntöjen epäyhtenäisyys toi mahdollisuuksia vaihtaa kokemuksia, ja ESOK-hankkeessa pyrittiin edistämään keskinäistä oppimista monin tavoin. Yksi esimerkki tästä on Esteettömyyden hyvät käytännöt ja kovat kokemukset korkea-asteen oppilaitoksissa -kysely, jonka Paula Pietilä toteutti vuonna 2007 ESOK-hankkeen toimeksiannosta. 

Kyselyn perusteella näkökulma korkeakoulujen esteettömyyteen on laajentunut: fyysisistä esteistä on siirrytty myös sosiaalisen ja psyykkisen esteiden havaitsemiseen sekä ohjaukseen. Tulosten pohjalta korkeakoulujen hyvät käytännöt voidaan jakaa neljään teemaan: fyysinen ympäristö, viestintä ja tiedonkulku, opetus ja ohjaus sekä arvot ja asenteet. Eniten jo käytössä olevia hyviä käytäntöjä ja kehittämisideoita esitettiin opetukseen ja ohjaukseen liittyen. Erityisesti toivottiin lisää resursseja opintojen ohjaukseen sekä selkeyttä ohjaustahojen väliseen työnjakoon.

Tulokset esiteltiin ESOK-seminaarissa 2008 ja kyselyraporttia levitettiin painettuna eri tilaisuuksissa ja postitse. Liikkumisen esteistä ajan hallintaan -julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona http://esok.jyu.fi/kaytannot/hkraportti.pdf.

"Joutuu vähän taisteleen" -tutkimus

Joutuu vähän taisteleen -tutkimus (Anna Niemelä. OTUS 29/2007) toi tärkeää tietoa opiskelusta ja esteettömyydestä. Taustalla vaikuttanut opiskelija- ja vammaisjärjestöjen yhteistyö loi edellytykset kokemuksellisen näkökulman ja vammaisuuden yhteiskunnallisen mallin yhdistävälle lähestymistavalle. Tutkimuksen rahoitti opetusministeriö. 

Tutkimus käsittelee vammaisten ja kuurojen nuorten opintojen ja työllistymisen vaikuttimia.  Tarkastelun kohteena ovat koulutuspolkujen muodostuminen, koettu tuki ja kannustimet sekä toisaalta asenteelliset, sosiaaliset ja fyysiset esteet toisen asteen koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa sekä työelämään siirtyessä. Koulutuspolkuja ovat hankaloittaneet varsinkin asenteelliset esteet oppilaitoksissa sekä yhteiskunnan vammaispalvelujen riittämättömyys. Opiskelijan henkilökohtaisilla resursseilla voi olla suuri merkitys opiskeluympäristön tai palvelujärjestelmän puutteiden kompensoijana.

Tutkimus osoittaa, että vammaisten ja kuurojen nuorten koulutukseen osallistumiseen ja siitä marginalisoitumiseen vaikuttavat keskeisesti myös koulutusjärjestelmän ulkopuoliset rakenteelliset tekijät.

ESOK-hanke oli tiiviissä yhteistyössä tutkimuksen toteuttajien kanssa ja levitti painettua tutkimusraporttia. Tutkimus on saatavilla ESOK-portaalin julkaisusivulta html- ja pdf-versioina.

Korkeakouluopiskelijoiden lukivaikeudet ja hyvät käytännöt opiskelun tukemiseksi

Elina Taskisen (2008. Turun yliopisto) selvitys kuvaa koti- ja ulkomaisen kirjallisuuden perusteella lukivaikeutta korkeakoulussa. Selvitykseen kootut hyvät käytännöt tarjoavat konkreettisia mahdollisuuksia lukivaikeuksisten opiskelijoiden esteettömän opiskelun tukemiseksi.

Tulosten ja kirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että suomalaisilla korkeakouluilla on edessään suuria haasteita lukivaikeuksisten opiskelijoiden kohtaamisessa. Haasteet liittyvät

• opettajien tiedonpuutteeseen,
• korkeakoulujen yhteisten käytäntöjen puutteeseen,
• dysleksian tunnistamisen ja tukipalvelujen kohdentamisen vaikeuksiin sekä
• ympäristön ja opiskelijoiden omiin asenteisiin.

Vastuu lukivaikeuksista jää usein opiskelijalle. Opiskelijat toivovat, että opettajat tietäisivät enemmän lukivaikeuksista ja jakaisivat vastuun opiskelijoiden kanssa. Vastuu lukivaikeuksien huomioimisesta ja tukimuotojen järjestämisestä pitäisi kuitenkin olla koko korkeakoulun yhteinen.

ESOK-hanke painatti, julkaisi ja levitti julkaisua eri tilaisuuksissa sekä postitse. Portaalista julkaisu löytyy word- ja pdf-muodossa http://esok.jyu.fi/julkaisut/luki/

4.6 Edustaminen ja verkostoituminen

Hankekoordinaattorit toivoivat vuosittain tapaamista opetusministeriössä ESOK-hankkeen asioista vastaavien ylitarkastajien kanssa. Näissä keskusteluissa varmistettiin, että opetusministeriössä ollaan tietoisia hankkeen toiminnasta ja yhteiset mahdollisuudet esteettömyyden edistämiseksi hyödynnetään.

Tapaamiset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorien kanssa olivat myös keskustelujen asialistalla. Rehtorit todettiin kerta kerralta niin kuormitetuksi erilaisten muutosvaatimusten vuoksi ettei tapaamiselle löydetty aikaa opetusministeriön  järjestämissä tilaisuuksissa. Hankkeessa päädyttiin kutsumaan korkeakoulupolitiikan vaikuttajia paneelikeskusteluun esteettömyyskysymysten käsittelemiseksi vuoden 2009 ESOK-seminaarissa.

ESOK-hanke oli mukana myös joissain opetusministeriön (OPM) ja opetushallituksen (OPH) esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta käsittelevissä työryhmissä sekä tilaisuuksissa. Esteetön korkeakouluopiskelu -opas (OPH) ja Korkeakoulutuksen kansainvälistymisstrategian (OPM) periaatteet laadittiin työryhmissä, joihin myös ESOK-hanke osallistui.

ESOK edusti Suomea kansainvälisissä hankkeissa vammaisten opiskelijoiden huomioon ottamiseksi Bologna-prosessissa sekä Euroopan korkeakoulujen esteettömyysopas Higher Education Accessibility Guide (HEAG),  jotka koskevat sekä opetushallitusta että -ministeriötä.

Paneelikeskustelu

ESOK-hankkeen vuoden 2009 Esteettömyys koskettaa jokaista -seminaarin paneelikeskustelu kokosi saman pöydän ääreen ammatti-, opiskelija- ja vammaisjärjestöjä, opetusministeriön, rehtorien neuvostot, korkeakoulujen arviointineuvoston sekä sisäministeriön yhdenvertaisuussuunnittelun.

Paneelin puheenvuorot tukivat ja suuntasivat korkeakoulujen esteettömyystyötä: esteettömyyden tulee olla luonteva osa korkeakoulun arkea ja laadunhallintaa. Paneelikeskustelun tausta-aineisto ja keskustelua edeltäneet koti- ja ulkomaiset esitykset ovat saatavissa Esteettömyys koskettaa jokaista -seminaarin esitykset http://esok.jyu.fi/koulutus/esok_seminar09/esitykset/

Seminaarin paneelissa toukokuussa käynnistynyt keskustelu jatkui 29.9. esteettömyyden sisällyttämiseksi laadunvarmistukseen ja verkostoyhteistyön jatkamiseksi. Liite 3 Esitys panelisteille sisältää ESOK-hankkeen laatiman esityksen, jota jossain määrin kehitettiin keskustelun pohjalta edelleen. Verkoston rakentuminen jää ESOK-hankkeen päättyessä vielä omaan prosessiinsa - asiaa edistetään vuoden 2010 aikana.

Kansainvälinen yhteistyö

ESOK-hanke teki yhteistyötä monien Euroopan maiden, etenkin Pohjoismaiden ja Ison-Britannian, korkeakoulujen ja järjestöjen kansa. Useissa maissa on tehty jo pidempään määrätietoista työtä yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteuttamiseksi kaikille. ESOK-hankkeessa pyrittiin esittelemään kansainvälisiä kokemuksia ja toimintamalleja mahdollisimman laajasti suomalaisen kehittämistyön tueksi.

Yhteistyö sisälsi opintokäyntejä, materiaalien vaihtoa, seminaareihin osallistumista ja asiantuntijavaihtoa. Yhteistyötä tehtiin myös Hollannin ja Saksan korkeakoulujen kanssa - opiskelijat mukaan ottaen. Kansainvälinen yhteistyö http://esok.jyu.fi/kv/.

Pohjoismainen korkeakoulujen esteettömyysyhteistyö

Pohjoismaiden korkeakoulujen vammaisvastaavat perustivat yhteistyöverkoston Nordic Network for Disability Coordinators/Equivalent (NNDC) huhtikuussa 2008 Oslossa pidetyssä kokouksessa. Keskustelua yhteistyön tiivistämiseksi oli käyty jo useita vuosia, ja Norjan edustajan Pohjoismaiselta ministerineuvostolta saama rahoitus avasi mahdollisuuden toiminnan käynnistämiseksi. Työryhmän tavoitteena on edistää Pohjoismaiden korkeakoulujen välistä asiantuntemuksen ja kokemusten vaihtamista vammaisten opiskelijoiden yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteuttamiseksi.

Verkoston joka toinen vuosi järjestettävä pohjoismainen konferenssi kutsuu koolle sekä korkeakoulujen että järjestöjen edustajia. Ensimmäinen  konferenssi "Bridging the Gap" järjestettiin Tukholmassa 5.-6.3.2009 Karoliinisessa instituutissa. Konferenssin teemana olivat oppimisvaikeudet. Raportti konferenssista http://esok.jyu.fi/artikkelit/raportit/tukholma09/index_html/ .

Seuraavan konferenssin järjestää Tanska 2010 syksyllä. Tästä kahden vuoden kuluessa on Suomen vuoro toteuttaa konferenssi. Verkosto käyttää toiminnassaan sekä skandinaavista kieltä että englantia. NNDC-verkoston verkkosivu www.universell.no/nndc löytyy norjalaisten korkeakoulujen esteettömyyssivustolta.

Vammaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet osaksi Bolognan prosessia

Bruggessa 1.-4.12.2008 järjestetyssä konferenssissa "From Bologna to Bruges and far beyond, Equal opportunities for persons with disabilities" laadittiin huhtikuun 2009 Bologna-prosessin ministerikokoukseen muistio inklusiivisten käytäntöjen ja vammaisten opiskelijoiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämiseksi eurooppalaisissa korkeakouluissa.

Konferenssi oli historiallinen. Yhtä laajaa ja merkittävää tapaamista ei teemasta ole aikaisemmin järjestetty. Mukana oli 65 osallistujaa 20 maasta (Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Iso-Britannia, Irlanti, Alankomaat, Belgia, Ranska, Saksa, Sveitsi, Slovakia, Slovenia, Kroatia, Bulgaria, Italia).

Bruggen muistio on julkaistu ja se sisältää seitsemän kohtaa: liikkuvuus, laadun varmistus, työllistettävyys, sosiaalinen ulottuvuus, tukijärjestelmien yhtenäinen toimintapolitiikka, vammaisten opiskelijoiden osallistuminen ja tutkimus http://esok.jyu.fi/kv/bologna/.

Ministerikokous ei ottanut muistiota asialistalleen, mutta sosiaalinen ulottuvuus ja opiskelijoiden osallistuminen ovat Bolognan prosessissa entistä selvemmin esillä. Lisäksi laajasti eri Euroopan maista korkeakoulujen ja järjestöjen edustajia koonnut konferenssi keskusteluineen rakensi aivan uusia näköaloja ja yhteyksiä kehittämistyölle.

Euroopan korkeakoulujen esteettömyysopas HEAG

2000-luvun alussa luotu vammaisten opiskelijoiden vaihto-opiskelun tietopalvelu Higher Education Accessibility Guide (HEAG) uudistettiin ja sen tietosisällöt päivitettiin vuoden 2009 lopussa. HEAG-tietokannan uudistamiseen osallistuivat kehittämiskeskuksen jäsenmaiden edustajat. Suomea työryhmässä edusti Hannu Puupponen ESOK-hankkeesta.

Uudistettu opas sisältää useimpien Euroopan unionin jäsenvaltioiden maakohtaiset kuvaukset vammaisten kansainvälisten opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksista ja korkeakoulujen esteettömyydestä. Higher Education Accessibility Guide löytyy osoitteesta http://www.european-agency.org/agency-projects/heag .

Uudistushanketta koordinoi Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus The European Agency for Development in Special Needs Education http://www.european-agency.org/.

5 Tulokset ja tulevaisuus

5.1 Hankkeen vaikuttavuus ja esteettömyystyön tulevaisuus kyselyn perusteella

Hankkeen vaikuttavuudesta koottiin tietoa paperilomakkeella loppuseminaarissa 1.12.2009 ja samansisältöisellä verkkokyselyllä 5.-14.1.2010. Seminaarin ja verkkolevityksen kautta tieto kyselystä tavoitti yli 200 vastaanottajaa.

Kyselyssä tiedusteltiin

• Mitä hyötyä ESOK-hankkeesta sinulle ja/tai organisaatiollesi.
• Mitkä seuraavista hankkeen toiminnoista ovat mielestäsi olleet 3 vaikuttavinta opiskelun ja esteettömyyden yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tarjolla oli kahdeksan vaihtoehtoa ja kirjoitustila omalle ehdotukselle.
• Millaisia mahdollisuuksia näet esteettömyyden edistämiselle ja yhteistyölle tulevaisuudessa.
• Vastaajan taustaorganisaatio, valittavissa olivat ammattikorkeakoulu, yliopisto, järjestö sekä muu-kohta, johon sai kirjoittaa kuvauksen.

Vastauksia saatiin yhteensä 37, joista seminaarissa 12 ja verkkokyselyllä 25. Vastaajista puolet ilmoitti taustaorganisaatiokseen ammattikorkeakoulun, jokseenkin neljännes yliopiston. Loput vastaajista olivat kansalaisjärjestöistä ja opiskelijajärjestöistä.

ESOK-hankkeen kolme vaikuttavinta toimintoa

Vaihtoehto	Määrä	Osuus
Esteetön opiskelijavalinta -suositus ja -opas	24	22%
Oppaat opiskelijoiden monenlaisuuden huomioimiseen korkeakouluissa	19	17%
ESOK-seminaarit	17	15%
Valtakunnallinen vaikuttaminen	16	14%
Verkkosivut materiaalipankkina	16	14%
Esteettömyysaiheista tiedottaminen / uutiskirje	9	8%
Arvioinnit ja raportit	5	5%
Jokin muu	3	3%
Kansainvälinen toiminta	2	2%

TAULUKKO 4. ESOK-hankkeen vaikuttavinta toimintaa ovat olleet yhteistyössä tuotetut julkaisut.

Vastaajat pitivät ESOK-hankkeen selvästi vaikuttavimpana toimintana Esteetön opiskelijavalinta -suositusta 22%:in osuudella kannatuksesta. Selvä johtoasema kertonee suosituksen tarpeesta ja sen kehittelyn varsinkin lausuntokierrosvaiheessa saamasta huomiosta .

Keskenään jokseenkin yhtä tärkeiksi koettiin Oppaat opiskelijoiden monenlaisuuden huomioimiseksi korkeakouluissa (17%), ESOK-seminaarit (15%), valtakunnallinen vaikuttaminen (14%) ja verkkosivut materiaalipankkina (14%).

Arviointien ja raporttien (5%) ja kansainvälisen toiminnan (2%) vähäiset äänet johtunevat niiden vaikutusten välillisyydestä verrattuna suositusten tai tapahtumien konkreettisuuteen.

Mitä hyötyä ESOK-hankkeesta on ollut sinulle ja/tai organisaatiollesi?

ESOK-hankkeen hyödyllisyyttä kommentoitiin 36 vastauksessa. Useimmin hyödyllisenä (13 vastauksessa) kuvattiin ESOK-hankkeen vaikutusta esteettömyystietoisuuteen ja esteettömyyskäsityksen laajenemiseen. "Oma tietoisuuteni esteettömyysasioista on lisääntynyt ja sitä kautta olen pystynyt edistämään tätä näkökulmaa eri asioiden tarkastelussa omassa organisaatiossani."

Tietoa, jota saatiin hankkeen eri toiminnoista ja julkaisuista pidettiin tärkeänä 11 vastauksessa. Oppaiden ja julkaisujen hyödyllisyys mainittiin 10 vastauksessa. "Tietoa, henkistä tukea ja oppaiden ja esitteiden kautta konkreettisesti kättä pitempää opiskelijoille ja kaikille, jotka toimivat opetuksen parissa."

Tukea hankkeesta kertoo saaneensa 8 vastaajista. Verkostoitumisen ja yhteistyön merkityksestä kerrottiin 6 vastauksessa. Mainintoja ESOK-hankkeen vaikutuksesta oman korkeakoulun kehittämistoiminnan tai -hankkeen käynnistämiseen oli myöskin kuudella vastaajalla. Seminaarien ja tapaamisten merkitys mainitaan 4 vastauksessa. "Erittäin paljon hyötyä. Tukee meidän yhdenvertaistyön etenemistä. Tullut työkaluja, seminaareista saatu voimia. "

Neljä vastaajaa piti hyödyllisenä esteettömyystyölle kansallisen ja kansainvälisen näkökulman avautumista. "Esokin avulla yliopistomme esteettömyystyö on saanut kansallista ja kansainvälistä kaikupohjaa, joka millekään toimijalle yksinään ei olisi ollut mahdollista."

Millaisia mahdollisuuksia näet esteettömyyden edistämiselle ja yhteistyölle tulevaisuudessa?

Kysymykseen vastasi 33 henkilöä, joista 23 piti määrätietoista toimintaa korkeakoulujen esteettömyyden edistämiseksi edelleen tarpeellisena. "Esteetömyys edellyttää monien asenteiden muutosta, jolloin yksi hanke ei ratkaise asiaa vaan tarvitaan pitkäkestoista työtä."

Vastaukset sisälsivät eritasoisia toiveita oman korkeakoulun toiminnan kehittämisestä valtakunnalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Esteettömyys haluttiin selvemmin mukaan korkeakoulujen laadunvarmistamiseen ja johtamiseen sekä lainsäädäntöön ja opetusministeriön toimintaan.

Mahdollisuuksia tulevaan yhdenvertaisuus- ja esteettömyystyöhön nähtiin eniten verkostotoiminnassa ja yhteistyössä, joita pidettiin tärkeänä 13 vastauksessa. Toivottiin että "ESOK -hankkeen osaaminen ja verkosto eivät katoaisi, vaan yhteistyötä voitaisiin jossain muodossa jatkaa." Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja järjestöjen yhteistä toimintaa arvostettiin.

Vastaajista 9 kommentoi ESOK-hankkeen yhteistyön vaikutusta jatkotyötä ajatellen. Yleinen ajatus oli, että ilmapiiri on avoimempi ja esteettömyysasioista on helpompi puhua, "Esteettömyyttä ei voi enää ohittaa/unohtaa". Koettiin myös, että asiat oli nostettu esille "keppiäkin käyttäen" verkkosivujen arvioinnissa. Myönteiset palautteet sisältävät samalla selvän viestin hankkeen rajallisuudesta ja työn jatkuvuudesta: "Hanke loi hyvän pohjan jatkuvalle kehittämisyhteistyölle." Seuraavana askeleena pidettiin asennemuutosta ja suositusten toimeenpanoa.

Erilaisia edellytyksiä tulevalle korkeakoulujen esteettömyystyölle esitti 10 vastaajaa. Konkreettisimmillaan ehdotettiin tapaamisia virtuaalisesti ja hyvien käytäntöjen jakamista verkkosivuilla menettelyinä, jotka eivät vaadi paljoa rahaa. Toisaalta joku vastaajista oli huolissaan vapaaehtoisuuteen perustuvan verkoston mahdollisuuksista ja toimintaan pidettiin tärkeänä saada rahoitusta.

Voimavaroina kehittämistyöhön pidettiin paikallista ja valtakunnallista verkostotoimintaa. Erityisesti mainittiin Design for All -verkosto ja korkeakoulujen yhteistyö järjestöjen kanssa. Uusina mahdollisuuksina pidettiin yhteistyötä lukioiden ja työelämän eri toimijoiden kanssa. Kansainvälistä, varsinkin pohjoismaista ulottuvuutta esitettiin kehittämistyön edellytykseksi.

Haasteista ja huolenaiheista esteettömyyden edistämisessä kertoi 15 vastaajaa. Todettiin, että yksi hanke ei ratkaise, tarvitaan resursseja, seurantaa, arviointia ja asenteiden muutosta. Käytännön esimerkkinä tehottomuudesta, joka vaikuttaa korkeakouluissakin, mainittiin julkishallinnon verkkosivujen esteettömyyden hidas edistyminen ja kansainvälisten esteettömyyssuositusten suomentamisen viivästyminen.

Korkeakoulujen kiristyvässä kilpailutilanteessa pidettiin riskinä, että esteettömyysasiat hautautuvat. Epäiltiin, että monet uudistusvaatimukset ajavat ohi, jos ei ole valtakunnallista vastuutahoa ja korkeakoulun esteettömyysasioita koordinoivaa henkilöä. Oltiin huolestuneita, onko päättäjillä tahtoa vaikuttaa esteettömyyden toteuttamiseksi. Myös tietämyksen riittävyyttä opetusministeriössä epäiltiin ja pidettiin tärkeänä tutkimusta korkeakouluopiskelijoiden kokemuksista ja tuen tarpeesta.

5.2 Saavutetut tulokset ja jatkotoimenpiteet

Yksi hankkeen oleellisimmista tuloksista on esteettömyyteen liittyvän tietoisuuden lisääntyminen ja laajeneminen kattamaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen esteettömyyden. Korkeakoulut ovat ryhtyneet tarkastelemaan yhdenvertaisuutta yhä laajempana ilmiönä ja pyrkivät ottamaan sen huomioon kokonaisvaltaisemmin: strategioissa, toiminnan ohjauksessa, käytännön opetuksessa ja opiskelijoiden ohjauksessa sekä laadun seurannassa ja arvioinnissa. 

Korkeakoulutoimijat toivoivat hankkeen alkuvaiheesta lähtien, että hankkeessa  tuotetaan esteettömyyteen liittyviä suosituksia ja ohjeita. Hankkeessa tuotettuja aineistoja on sekä sähköisinä että painoversioina.  Painettuja materiaaleja on jaettu korkeakouluille ja muille yhteistyötahoille tilausten mukaisesti. Hankkeen seminaarit, valtakunnallinen vaikuttaminen ja viestintä ovat auttaneet tunnistamaan kehittämismahdollisuuksia ja jakamaan hyviä käytäntöjä.

Käsityksiin, asenteisiin ja ennakkoluuloihin vaikuttaminen sekä julkaisujen tuottaminen ovat olleet useiden eri tahojen yhteistyötä. Prosessina, jossa monet eri näkökulmat ovat kohdanneet, yhteistyö on vaikuttanut kaikkiin hankkeessa tiivisti mukana olleisiin. Onnistuminen tässä yhteistyössä on hankkeen tärkein tulos. Kysymys on kuitenkin jatkuvasta kehittämistyöstä, jossa valtakunnallinen koordinointi on edelleen tarpeen.

Jatkotoimenpiteet

ESOK-hankkeen päättyessä hankekoordinaattorit toimivat 2010 alussa

• verkostomaisen yhteistyön jatkumisen varmistamiseksi
• opasmateriaalien saamiseksi mahdollisimman edullisesti tulevaisuudessakin
• esteettömyyden kehittämistoimikunnan kutsumiseksi koolle pohtimaan yhteistyön järjestämistä tulevaisuudessa.
• tiedon levittämiseksi mahdollisesta verkoston käynnistymisestä esok.fi-sivulla ja sähköpostiviestillä.
• mahdollisuuksien selvittämiseksi korkeakoulujen esteettömyyden sisällyttämiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Hyvät käytännöt -toimintaan.

Diakonia-ammattikorkeakoulu on saanut hankerahoitusta ESOK-hankkeen pyrkimysten suuntaisen toiminnan jatkamiselle - tavoitteena valtakunnallisen yhteistyöverkoston vakiinnuttaminen. Toiminnasta tullaan tiedottamaan ESOK-portaalissa kevään 2010 aikana.

6 ESOK-hankekumppanien huomioita

6.1 Paula Pietilä

Vammaisasiamies, Turun yliopisto

Mitä hyötyä ESOK-hankkeesta on ollut esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä?

ESOK-hankkeen alkaessa yhdenvertaisuus ja esteettömyys olivat uusia käsitteitä suomalaisessa yliopistossa. "Ei meillä vammaisia opiskelijoita ole montaa ollut", oli tyypillinen vastaus, jonka sain vielä viitisen vuotta sitten kysyessäni yliopistomme henkilöstöltä kokemuksia esteettömyydestä. Nyt minulta kysytään: "Mistä tunnistan lukivaikeuden?", "Onko meillä tarpeeksi inva-vessoja?" Esok-hanke on toiminnallaan tuonut esteettömyyden marginaalista, vain harvoja opiskelijoita koskevasta asiasta, osaksi yliopistojen arkea, niin opiskelua, opetusta kuin hallintoa ja päätöksentekoakin. Esok-hankeen ansiosta esteettömyyden kysymykset ovat tulleet yliopistoyhteisön eri tasoilla näkyviksi. Hanke on myös osoittanut, että esteettömyys- ja yhdenvertaisuustyöllä on yliopistoissa kysyntää, niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin keskuudessa.

Esokissa on korkea-asteen oppilaitoksista saadun kokemustiedon perusteella rakennettu hyviä käytäntöjä opetuksen ja opiskelun yhdenvertaisuuden tukemiseksi, esimerkiksi suositus esteettömästä opiskelijavalinnasta. Hankkeessa on tuotettu oppaita ja raportteja esteettömän opetuksen käytännön työkaluiksi opettajille ja muulle henkilöstölle.

Merkittävää hankkeessa on ollut myös se, että sen toiminta ei ole tapahtunut vain oppilaitosten seinien sisällä. Laajapohjainen yhteistyö vammais- ja kansalaisjärjestöjen, eri ministeriöiden, pohjoismaisten yliopistojen ja monien muiden tahojen kanssa on osoittanut, että esteettömyyttä ei voi rakentaa yksin. Muiden toimijoiden tukea tarvitaan niin tiedon kuin kokemustenkin vaihtamiseen.

Millaisia mahdollisuuksia näet esteettömyyden edistämiselle ja yhteistyölle tulevaisuudessa?

Esok-hankkeessa rakennettu laajapohjainen yhteistyö on välttämätön perusta yliopistojen esteettömyystyön kehittymiselle. Esteettömyys- ja yhdenvertaisuustyö edellyttää katsomista moniin suuntiin. Toisaalta se edellyttää myös yhteisiä, yhdenvertaisuuslainsäädäntöön ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuvia linjauksia.

Tällä hetkellä esteettömyys- ja yhdenvertaisuustyötä tehdään yliopistoissamme useimmiten oman päätoimen ohella. Monissa yliopistoissa eri työryhmillä on toiminnassa tärkeä rooli. Tässä tilanteessa yhteistyön ja verkostoitumisen merkitys korostuu. Usein verkosto on myös tärkeä käytännön avun ja vertaistuen lähde: "On helpompaa perustella esteettömyystyön tärkeyttä, kun voi sanoa, että naapuriyliopistossakin tehdään näin."

Kansallisella tasolla tarvitaan koordinoitua korkeakoulujen esteettömyystyöverkostoa hyvien käytäntöjen ja yhdenvertaisuustiedon levittämiseksi, sekä kansallisten linjausten tekemiseksi. Suomessa korkeakoulujen esteettömyystyö on vasta alussa muihin Pohjoismaihin verrattuna. Työn edistämiseksi tarvitaan kansainvälisiä esimerkkejä. Korkeakoulujen esteettömyystyö on osa eurooppalaista korkeakoulupolitiikkaa, jota on tehty esimerkiksi Bolognan prosessin yhteydessä. Suomalaisten korkeakoulujen tulee olla näissä prosesseissa mukana myös jatkossa.

Yliopistojen esteettömyystyö tulevaisuudessa?

Monenlaiset opiskelijat ja henkilöstön jäsenet hyötyvät esteettömyydestä, olipa kyse fyysisestä opiskeluympäristöstä tai pedagogisista ratkaisuista. Monille esteettömyys ja yhdenvertaisuus on välttämätön edellytys opiskelulle. Erilaisten oppijoiden ja vammaisten opiskelijoiden ja hakijoiden määrä kasvaa, niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Erilaisissa oppijoissa ja vammaisissa henkilöissä on kuitenkin vielä paljon potentiaalisia opiskelijoita, jotka eivät kyvyistään huolimatta hakeudu yliopisto-opintoihin. Korkeakouluopintoihin ja opiskelusta työelämään siirtyminen on otettava jatkossa paremmin huomioon opiskelun esteettömyyttä suunniteltaessa. Kaikilla opiskelijoilla ja henkilöstön jäsenillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet myös kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin ja muuhun kansainväliseen toimintaan osallistumiseen.

Esteettömyyden edistäminen on osa yliopistojen arkea. Avainasemassa ovat usein yksittäiset työntekijät, opettajat, vahtimestarit, opinto-ohjaajat ja rehtorit. Tätä arjen esteettömyystyötä ja sen tekijöitä on tuettava erilaisin keinoin, esimerkiksi neuvonnalla ja koulutuksella, jonka suunnittelussa toimijat itse ovat mukana. Toisaalta esteettömyys ja yhdenvertaisuus ovat osa korkeakoulupolitiikkaa. Näin ollen vastuu esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden toteuttamisesta ei voi olla ainoastaan oppilaitoksella, vaan myös kaikilla niillä, jotka osallistuvat korkeakoulupoliittiseen päätöksentekoon, niin talouden kuin tavoitteidenkin osalta.

6.2 Amu Urhonen

Asiantuntija, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry. Kynnys ry:n puheenjohtaja

Olen saanut olla mukana ESOK-hankkeessa monessa eri roolissa. Ensin Kynnys ry:n nuorisosihteerinä, sitten ulkopuolisena asiantuntijana ja lopulta SAMOKin työntekijänä. Hankkeessa on ollut ilo olla mukana, koska sille on niin ilmiselvä ja suuri tarve.

Yhä vieläkin esteettömyyttä epäillään, jopa vastustetaan. Varmaan yleisin argumentti on, että se maksaa liikaa. Olen jopa kuullut väitteen, että erityisjärjestelyistä ja muista yksilöllisistä tarpeista kuvaa yhteiskunnan liiallista individualisoitumista ja on siksi vaaraksi yhteisöllisyydelle. Joidenkin mielestä esteettömyysvaatimukset ovat vastakkaisia huippuajattelulle. Miksi hyysätä erityisjärjestelyillä niitä, joista ei kuitenkaan tule huippuja? Ei ole montaa vuosikymmentä siitä, kun vammaisia lapsia ei otettu kouluun, koska heistä ei kuitenkaan tulisi mitään.

Muun muassa ESOKin ansiosta korkeakouluissakin on pikkuhiljaa tajuttu, että esteettömyys oikeastaan edistää pyrkimyksiä huipputason koulutukseen ja osaamiseen. Kun tarpeet huomioidaan, kukin voi keskittyä itse opiskeluun. Kenenkään kyvyt eivät mene hukkaan niinkin vähäpätöisten asioiden kuin käytännön järjestelyjen takia. Esteettömyyden edistämättä jättäminen voi olla käytännössä innovaatioiden ja koko yhteisön menestymisen estämistä.

Tärkeintä ovat kuitenkin ihmisoikeudet. Kansainvälisisissä sopimuksissa ja niihin perustuvassa kansallisessa lainsäädännössä on lähdetty selkeästi siitä, että jokaisella on oikeus koulutukseen ja sivistykseen. Esteettömyys on niiden kannalta olennainen asia. Säännökset edellyttävät opiskelijan tai hakijan erityistarpeiden huomioimista riippumatta siitä, onko hän osa suurempaa ryhmää vai yksittäinen henkilö. ESOKin kautta oppilaitokset ovat saaneet hyviä välineitä velvoitteidensa toteuttamiseksi.

Paljon on vielä tekemistä. Esteettömyyden tilanne vaihtelee suuresti eri puolilla maata ja eri oppilaitoksissa. Suositusten edistäminen käytännössä vaatii vielä paljon aikaa ja vaivaa. Ennen korkeakoulua pitäisi suorittaa toisen asteen koulutus, eikä se ole aina helppoa. Toisen asteen koulutuksen esteettömyyteen pitäisi tarttua. ESOKin tuottamista materiaaleista on varmasti hyötyä myös toisella asteella. Myös korkeakoulun jälkeisen vaiheen, työelämän, esteettömyyteen on syytä kiinnittää huomiota. Osaavinkin työnhakija voi jäädä palkkaamatta, jos työnteon puitteet ovat sopimattomat. Esimerkiksi oma ylioppilaskuntapoliitikon urani on tyssännyt aina siihen, että ylioppilaskunnan toimistoon ja kokoushuoneeseen on mahdoton päästä minun tavallani, pyörätuolilla.

Lämmin kiitos kaikille ESOKiin osallistuneille!

6.3 Timo Lehtinen

Sosiaalipoliittinen sihteeri, Suomen ylioppilaskuntien liitto

Mitä hyötyä ESOK-hankkeesta on ollut esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi?

ESOK-hanke - Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa - sai paljon aikaan lyhyessä ajassa. Hanke toimi vuosina 2007-2009 ja sinä aikana se sai luotua työkalut ja lähtökohdat, joiden avulla esteetön korkeakoulu on mahdollista saavuttaa. Se, milloin Suomessa voidaan aidosti puhua esteettömästä korkeakoulusta, ei ole kiinni hankkeen toimijoista. Tuon asian voivat ratkaista ainoastaan korkeakoulut, opiskelijat ja koko yhteiskunta yhdessä.

Suurin este esteettömän korkeakoulutuskentän luomisessa on tiedon puute. Se mitä ei tunneta, aiheuttaa pelkoa, ja tämä saa aikaan sen, että esteettömyydestä ei puhuta. Olen itse seurannut noin kahden vuoden ajan ESOK-hankkeen toimintaa, ensin paikallisesta ylioppilaskunnasta käsin, ja viimeisimmän vuoden keskusjärjestötasolta. Tämän kokemuksen jälkeen vertaan ESOK-hanketta, ja erityisesti sen laatimia suosituksia, ensiapukurssin suorittamiseen. Ensiapukurssin suorittamisen jälkeen ihminen osaa toimia ja tarjota apua hätätilanteessa. Samoin ESOK-hankkeen suosituksiin tutustumisen jälkeen opetuksesta vastaava henkilö osaa halutessaan toimia tilanteessa, jossa opiskeluyhteisön jäsen tarvitsee tukea toiminnalleen.

ESOK-hanke ja sen tuottama materiaali ovat myös käynnistäneet opiskelijayhteisön sisällä kiinnostusta ja keskustelua liittyen esteettömään korkeakouluun. Opiskelijat ja heidän asenteensa vaikuttavat keskeisesti siihen, onko korkeakouluyhteisö aidosti esteetön. Opiskelijajärjestöt miettivät nyt enenevässä määrin, miten opiskelijayhteisö voisi olla esteetön ja vastaanottava kaikkia jäseniään kohtaan. Ilman ESOK-hanketta tätä toimintaa ei olisi nykyisessä mittakaavassa olemassa.

ESOK-hanke on koko olemassa olonsa ajan koonnut estettömyyden parissa toimivia ihmisiä yhteen ja luonut verkostoa, jossa kokemusten vaihtaminen on mahdollista. Verkoston luomisen kautta ESOK-hanke on varmistanut sen, että esteettömän korkeakoulun kehittäminen jatkuu myös tulevaisuudessa hankkeen päättymisen jälkeen. Jatkuvuuden takaaminen on samalla sekä yksi vaikeimmista että yksi tärkeimmistä asioista hanketyössä. Hankkeen luoman verkoston toiminnan käynnistyminen vuoden 2010 alussa osoittaa sen, että ESOK-hanke on onnistunut työssään erinomaisesti.

6.4 Eeva-Liisa Koskinen

Koulutussuunnittelija, Näkövammaisten keskusliitto

Esteettömyystietoisuus on lisääntynyt

Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen on pitkä ellei peräti jatkuva prosessi. ESOK-hankkeen avulla on nostettu esiin esteettömyyden esteitä ja yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien tärkeyttä. Tietoisuus esteettömyydestä on lisääntynyt ja laajentunut. Verkostoituminen on mahdollistanut tietämyksen jakamisen eri toimijoiden kesken.

Valintakoesuositus on yksi ESOK-hankkeen tärkeimmistä ja odotetuimmista tuloksista. Se antaa pohjan, johon perustuen on aiempaa paremmat mahdollisuudet edellyttää esteettömien ja yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteutumista. Käytännössä tämä tarkoittaa yksittäisen hakijan ja opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista muun muassa valintakokeissa. On tärkeää, että opiskelija tietää, mitä mahdollisuuksia hänellä olisi käytettävissään ja toisaalta myös oppilaitoksissa tiedetään, millaisin toimin on mahdollista tukea opiskelijan yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia.

Aivan ilmeinen tilaus näyttää olleen myös oppaille esteettömän opiskelun edistämisestä. Opettajat ja muu henkilöstö kaipaavat konkreettisia vinkkejä miten luontevimmin järjestyisi esimerkiksi näkövammaisen opiskelijan tenttitilaisuus. Oppaiden neuvot tarjoavat hyvän lähtökohdan keskustelulle kunkin opiskelijan tilanteesta.

On hyvä, että korkeakoulut ovat ryhtyneet tarkastelemaan yhdenvertaisuutta yhä laajempana ilmiönä ja pyrkivät ottamaan sen huomioon kokonaisvaltaisemmin: strategioissa, toiminnan ohjauksessa, käytännön opetuksessa ja ohjauksessa sekä laadun seurannassa ja arvioinnissa. Kaikki nämä tasot ovat tärkeitä. Lopulta esteettömyys tarkoittaa nimenomaan opiskelijalle parempia mahdollisuuksia keskittyä olennaiseen, opiskelemiseen kaikkine siihen liittyvine toimintoineen.

Esteettömyyden tulee olla osa korkeakoulun arkea. Jotta tähän päästäisiin, pitää ESOK-hankkeen työn jatkua jollakin tavalla, sillä esteettömyys- ja yhdenvertaisuusajattelu ei liene ainakaan kaikkialla vielä niin hyvin juurtunut osaksi korkeakoulujen toimintaa, että se "eläisi ja vahvistuisi" ilman jonkinlaista seurantaa.

6.5 Sami Virtanen

Suunnittelija, esteettömyys- ja saavutettavuuskysymykset, Kuuloliitto ry

Mitä hyötyä ESOK-hankkeesta on ollut esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi?

ESOK on esittänyt korkeakouluille haasteen kysymällä, miten niissä hoidetaan esteettömyysasiat. Hanke on saanut korkeakoulut pohtimaan palvelujensa ja käytäntöjensä toimivuutta, oli kyse sitten tilasuunnittelusta, opintosuunnittelusta, viestinnästä taikka henkilöstökoulutuksesta. Korkeakouluilta vaaditaan jatkossa entistä enemmän kypsyyttä vastaanottaa opiskelijoiden moninaisuus. Opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat on otettava huomioon. Yksi kasvava opiskelijaryhmä ovat huonokuuloiset opiskelijat. Vaatimus opiskelijoiden mahdollisuudesta keskittyä opiskeluun, opiskeluympäristön esteiden sijaan, tulee vahvistumaan. Samalla on tärkeää muistaa, että opiskelijat ovat yksilöitä ja heillä on yksilöinä vahvuuksia, joita tulee tukea opiskelun eri vaiheissa.

Hyvä ja laadukas opiskelu edellyttää, että opiskelijoiden toiveet ja lähtökohdat otetaan huomioon. ESOK on luonut laajan työkalupatteriston esteettömyyden kehittämistyöhön korkeakoulujen henkilökunnalle. Sama patteristo palvelee kanssaopiskelijoitakin, eri välineet ja tavat voivat olla hyödyksi eritaustaisten opiskelijoiden vastaanottamisessa.

Opiskelijavalintasuositus esittelee väylän asioiden sopimiseen huonokuuloisen hakijan ja valintakokeen järjestäjän välillä. Opetushenkilökunnalle suunnatut esitteet tarjoavat hyvän pohjan opiskelijan ja koulutuksentarjoajan väliseen keskusteluun opetusjärjestelyistä. Viimekädessä opetusjärjestelyissä on kysymys opiskelijan ja opetuksenjärjestäjän välisestä sopimuksesta, ennakoinnista ja valmistelusta hyvään opiskeluun.

Millaisia mahdollisuuksia näet esteettömyyden edistämiselle ja yhteistyölle tulevaisuudessa?

Korkeakoulujen merkitys kehitykselle ja osaamisen kerryttämiselle Suomessa on jatkossakin vahva. Yliopistojen autonominen asema korostaa niiden vastuuta ja valtaa vaikuttaa esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Siksi tarvitaan vielä vahvempaa verkostomaista otetta korkeakoulujen edustajien kesken. Tilanne haastaa myös opiskelija- ja vammaisjärjestöjä valveutuneempaan edunvalvontatyöhön. Tulevaisuudessa tarvitaan esteettömyysasioiden ytimessä tietotaidollaan olevien korkeakoulutoimijoiden sekä opiskelija- ja vammaisjärjestöjen yhteenliittymä. Verkostotoiminta on avain tähän.

Korkeakouluissa on laaja kirjo koulutusohjelmia, joissa avautuu moninainen yhteiskunta eri käyttäjäryhmineen ja tulevaisuuden tarpeineen. Korkeakouluista valmistuu tulevia työelämän ammattilaisia joilla on paremmat mahdollisuudet asettua "toisten saappaisiin" eli kykyä nähdä eritaustaisten ihmisten tarpeet ja tunnistaa heidän vuorovaikutuksen tapansa eri toimintaympäristöissä, esimerkiksi esteettömyyskontekstissa. Huonokuuloiset ovat yksi ryhmistä, joiden osallisuuden vahvistamisessa riittää haasteita. Esteettömyysteema itsessään antaa mielenkiintoisia avauksia korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyöhön, sillä fyysisen ympäristön esteettömyys sekä palvelujen ja tuotteiden käytettävyyden tarkastelu hyödyttää samanaikaisesti korkeakouluja, kansalaisia ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Puhutaan osallisuudesta ja osallistamisen vahvistamisesta "yhteiskunta kaikille" -hengessä.

Jatkossakin tarvitaan Design for All/Universal Design -osaamista ja sen hyödyntämistä korkeakoulujen omissa toiminnoissa. Korkeakouluilla on hallussaan esimerkin voima, kun esteettömyyskäytänteiden vaikutukset korkeakoulussa näkyvät muille toimijoille yhteiskunnassa.

Lähteet

• Laaksonen, E. 2005. Esteetön opiskelu yliopistoissa. Opetusministeriön julkaisuja 2005:6. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2005/esteeton_opiskelu_yliopistoissa
• Suomen Design for All -verkosto. http://dfasuomi.stakes.fi/FI/index.htm
• Esteetön opiskelu kuuluu kaikille. Muistio ja toimenpideohjelma vammaisten aseman parantamiseksi korkeakouluissa. http://www.syl.fi/asiakirjat/esteettomyysmuistio.pdf/view
• Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021

Liitteet

• Liite 1 Esteettömyyden edistysaskelia 1970-luvulta lähtien
• Liite 2 Esteetön opiskelijavalinta -suositus ja -opas: tuotantoprosessin kuvaus
• Liite 3 Paneelikeskustelun esitys

Liite 1 Esteettömyyden edistysaskelia 1970-luvulta lähtien

Seuraavassa esitellyt edistysaskeleet ovat suppea otos opiskelun esteettömyyteen ja ESOK-hankkeen toimintaan vaikuttaneista tapahtumista. Lähestymistapa on kapea eikä kerro suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä tai esimerkiksi korkeakoulupolitiikan alueellisen, sosioekonomisen ja sukupuolten tasa-arvon askelista. Myös monen korkeakoulun sekä muun toimijan työ jää tässä huomiotta. Toivomme, että esitys kuitenkin havainnollistaa esteettömyyden monitahoisuutta ja koordinoinnin merkitystä pyrittäessä tukemaan autonomisten korkeakoulujen kehittämistyötä.

1970-luku

Helsingin yliopistossa käynnistyivät vammaisten opiskelijoiden palvelut ja esteettömyyden edistäminen opiskelijoiden ja järjestöjen aloitteesta jo 1970-luvulla. Isaksson 2009. Esteettömyyden hyvät käytännöt Helsingin yliopistossa. http://esok.jyu.fi/koulutus/esok_seminar09/aineistot/HYkaytannot.ppt/.

1987

Vammaispalvelulaki toi mukanaan erilaisia tukitoimia, kuten henkilökohtaiset avustajat, tulkkipalvelut, asunnon muutostyöt ja kuljetuspalvelut, joiden tehtävänä oli tukea vammaisten henkilöiden kuulumista tavalliseen yhteiskuntaan. Esteettömyysperiaatteen kehitys ja YK. Saloviita 2006 http://esok.jyu.fi/artikkelit/salovi/

1993

YK:n yleisohjeet vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamisesta - Standard Rules kokosi poliittiseen julistukseen ajattelutavan muutoksen medikalistisesta kuntoutuksesta ympäristöjen esteiden poistamiseen ja vammaisten henkilöiden kansalaisoikeuksien turvaamiseen. Saloviita 2006. Esteettömyysperiaatteen kehitys ja YK. http://esok.jyu.fi/artikkelit/salovi/

1994

Lukijärjestöt perustettiin. Lukijärjestöt ovat sittemmin lukivaikeuksisten etujärjestöinä vaikuttaneet lukitiedon levittämisessä ja esteettömyyden toteutumisessa myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

1995

Valtakunnallinen vammaisneuvosto laati Kohti yhteiskuntaa kaikille - vammaispoliittisen ohjelman edistämään fyysisen ympäristön, tiedon saannin ja kommunikoinnin sekä julkisen liikenteen esteettömyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1995:10. http://www.vane.to/kirjasto_kohtiyhteiskuntaa.html

Jyväskylän yliopiston Täydennyskoulutuskeskus käynnisti opetusministeriön rahoituksella Avoin kaikille -projektin vammaisten opiskelijoiden opiskelun esteiden poistamiseksi ja yksilöllisten tukipalvelujen toteuttamiseksi Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Hankkeen toimintaan haettiin vaikutteita Englannin Open Universityn käytännöistä.

1998

Opetusministeriö asetti lukijärjestöjen aloitteesta lukityöryhmän pohtimaan lukivaikeuden huomioon ottamista ylioppilastutkinnossa.

Sitran Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselta, Stakesilta, tilaama selvitys kansallisen tietoyhteiskuntastrategian uudistamisen tueksi julkaistiin nimellä Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa. "Kun tekniikan soveltamista suunnitellaan eri väestöryhmien lähtökohdat huomioon ottaen, päädytään käytännössä kaikkien ihmisten elämää helpottaviin ratkaisuihin." Rauhala-Hayes, Topo ja Salminen. SITRA 172 Helsinki 1998 http://www.sitra.fi/julkaisut/tietoyhteiskunta/sitra172.pdf?download=Lataa+pdf

1999

Perustuslain 6.2 §:n (731/1999 vp) mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mm. vammaisuuden perusteella. Kyse on ns. yleisestä syrjintäkiellosta. Kumpuvuori 2006. Oikeudellinen katsaus vammaisten opiskelijoiden asemaan korkeakouluissa. http://esok.jyu.fi/artikkelit/kumpuv/.

Poussu-Ollin artikkeli vammaisten opiskelijoiden kokemuksista suomalaisissa yliopistoissa ilmestyy kansainvälisissä julkaisuissa. "It was generally put forward in the responses that the study facilities of disabled students should be developed." To be a Disabled University Student in Finland. (Poussu-Olli 1999. Disability & Society 14, 103-113).

2000

Susanna Haapalan opinnäyte toimi merkittävänä puheenvuorona vähälle huomiolle jääneellä osa-alueella. Vammaisen yliopisto-opiskelijan identiteetti: tutkimus vammaisten opiskelijoiden kokemuksista yliopistolla. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Sosiaalipsykologian laitos.

2001

Valtioneuvosto antoi asetuksen (144/2001), jonka mukaan lukemisen ja kirjoittamisen häiriö rinnastetaan vammaan, jonka perusteella kokelaan kokeet voidaan ylioppilastutkinnossa järjestää poikkeavalla tavalla. Lukivaikeuden huomioon ottaminen ylioppilaskirjoituksissa on sittemmin toiminut mallina korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa lukivaikeuksien mahdolliseen huomiointiin pääsykokeissa ja opiskeluissa.

Helsingin yliopisto kirjasi esteettömyystavoitteensa 2001 syrjinnän vastaiseen suunnitelmaansa. Suunnitelmassa todettiin, että "Toistaiseksi suomalaisissa korkeakouluissa, toisin kuin monissa muissa maissa, ei ole erillistä syrjintäasioita käsittelevää valituselintä. Siksi työnjako syrjintätapausten käsittelyssä on varsin monimutkainen, ja pahimmassa tapauksessa ongelma saattaa jäädä kokonaan hoitamatta tai johtaa pitkään ja raskaaseen oikeusprosessiin. Tämän suunnitelman tarkoituksena on osaltaan selvittää vastuunjakoa ja menettelytapoja Helsingin yliopistossa." http://www.helsinki.fi/tasa-arvo/suomi/syrjvastsuunn.html

"Turun yliopistossa matka kohti esteettömämpää opiskelua alkoi vuonna 2001, kun vammaisten opiskelijoiden aloitteesta syntynyt "Esteetön utu"-työryhmä aloitti toimintansa. Ensivaiheessa keskityttiin opiskelun fyysisten esteiden kartoittamiseeen ja poistamiseen. Esteettömyystyön kannalta merkittävää oli, että yliopiston eri sektorit saatiin mukaan toimintaan jo alkuvaiheessa. Esteettömyys ei enää liittynyt pelkästään opiskeluun, vaan myös hallintoon, viestintään, tiloihin ja koko yliopiston strategiaan." Esteetön opiskelu, vammaisasiamies Paula Pietilä, Turun yliopisto NeuroExpo 16.9.2005, Turun messukeskus (http://www.nv.fi/easydata/customers/nvj/files/neuroexpo/PaulaPietila.doc).

2002

Esteetön UTU-työryhmän raportti sisälsi hallinnonalakohtaisia konkreettisia kehittämisehdotuksia sekä ehdotukset Turun yliopiston liikkumis- näkemis- ja kuulemisolosuhteiden kehittämiseksi sekä oppimisvaikeuksien ottamiseksi huomioon Turun yliopistossa. Lisäksi raportissa esiteltiin kansainvälisiä toimintatapoja eri yliopistoista.

Suomen Design for All (DfA) -verkosto aloitti Stakesin koordinoimana. (http://dfasuomi.stakes.fi/FI/index.htm). Verkoston toiminta perustui Euroopan unionin eEurope-tietoyhteiskuntaohjelmaan (http://ec.europa.eu/information_society/eeurope/2002/documents/archiv_eEurope2002/initiative_en.pdf)

Opetusministeriö julkaisi esityksen Kulttuuria kaikille. Esitys vammaiskulttuurin ja kulttuurin saavutettavuuden edistämiseksi. (http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2002/kulttuuria_kaikille_esitys_vammaiskulttuurin_ja_kulttuurin_saav)

2003

Vuosi 2003 oli Euroopan vammaisten vuosi, mikä kannusti myös korkeakoulujen kehittäjiä.

Vammais- ja opiskelijajärjestöt luovuttivat opetusministeri Tuula Haataiselle muistionsa Esteetön opiskelu kuuluu kaikille. Muistio ja toimenpideohjelma vammaisten aseman parantamiseksi korkeakouluissa (2003). (http://www.syl.fi/asiakirjat/esteettomyysmuistio.pdf/view).

Kuulonhuoltoliitto julkaisi kyselytutkimuksen Huonokuuloinen korkeakouluopiskelija - käytänteitä ja kokemuksia. Kalela, Koivisto, Köyste ja Virtanen. 2003. (http://www.moottorikorvat.net/mikaestaa/tutkimusraportti.pdf).

Opetusministeriö rahoitti Kulttuuria kaikille -neuvonnaksi nimettyä saavutettavuusneuvontatyön kehittämistä erillismäärärahalla huhtikuusta 2003 alkaen. "Neuvontatyön kehittäminen toteutetaan Valtion taidemuseossa taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehyksessä. Tavoitteena on, että opetusministeriö resursoisi vuodesta 2006 lähtien neuvontaa pysyvänä Valtion taidemuseon budjettiin sisältyvänä toimintana." (http://www.kulttuuriakaikille.fi/).

DfA-verkosto organisoi kolmea eri projektia. Korkeakoulu kaikille -projektin tavoitteena on kasvattaa esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevaa osaamista korkeakouluissa ja korkeakoulujen sidosryhmissä [esim. kunnat ja yhteistyöyritykset]. Projektissa kokeiltuja, hyviksi osoittautuvia käytäntöjä pyritään levittämään myös muille koulutusasteille. Projektiin osallistuvat Suomen Design for All -verkostoon kuuluvat 13 yliopistoa ja ammattikorkeakoulua sekä useat järjestöt, mm. Erilaisten oppijoiden liitto, Kuulonhuoltoliitto, Näkövammaisten keskusliitto sekä Suomen Ylioppilaskuntien Liitto SYL ja Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK. DfA-verkosto. Projektit. (http://dfasuomi.stakes.fi/FI/Verkosto/Projektit/kkk.htm).

Taideteollisessa korkeakoulussa alkoi Korkeakoulu kaikille -hanke. Hankkeen toiminta kartoituksella syksyllä 2004 ja sen perusteella kehitettiin ympäristöjä ja käytäntöjä 2006 tapahtuvaan arviointiin (Esteetön korkeakoulu http://www.uiah.fi/virtu/UFA/).

Helsingin yliopiston "Yliopisto kaikille!" seminaarissa 2003 esitettiin ajatus esteettömyyskartoituksesta ja työryhmän perustamisesta.

Jyväskylän yliopistossa Osallistumisen ja oppimisen tasavertaisuus (OOT)-työryhmän järjesti Kaikille yhteinen korkeakoulu -seminaarin. (https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2003/04/tiedote-2009-10-01-09-48-07-037807).

Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston 2002-2003 koordinoima työryhmä tuotti Työsuojelurahaston tuella Essi - esteetön sisällöntuotanto koulutusmateriaalin verkkosivujen esteettömyyden edistämiseksi. (http://appro.mit.jyu.fi/essikurssi/).

2004

Opetushallitus julkaisi oppaan Esteetön korkeakouluopiskelu - Högskolestudier för alla. Oppaan sisällön esteettömyys ja helppolukuisuus varmistettiin laajan kehittämisryhmän avulla. Oppaan tekoon osallistui korkeakoulujen lisäksi edustajia Invalidiliitosta, Kuulonhuoltoliitosta, Kynnys ry:stä, Näkövammaisten keskusliitosta ja Stakesista. Aikaisemmin julkaisu tehtiin toimittajatyönä nimellä Opintoja suunnittelevan vammaisen opas.

Vuonna 2004 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain 5 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi. Mikäli koulutuksen tarjoaja tällaisessa tilanteessa laiminlyö ko. toimet, kyseessä on lain 6 §:ssä tarkoitettu syrjintä. Kumpuvuori 2006. Oikeudellinen katsaus vammaisten opiskelijoiden asemaan korkeakouluissa. http://esok.jyu.fi/artikkelit/kumpuv/.

Erilaisten oppijoiden liiton ja Kuntaliiton yhteinen Lukibussi-hanke (2004-2008) levitti tietoa oppimisvaikeuksista laajasti ja nosti esiin neuvonnan tarpeen ja palveluiden puutteen erityisesti aikuisten erilaisten oppijoiden kohdalla. Tietoa kulki runsaasti myös yliopisto-ja ammattikorkeakoulukentille. Lisätietoa: http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2003/1408/lukibussi.html

OOT-työryhmän toimeksiannosta valmistui 2004 DfA-ajatteluun perustuva Pro gradu -tutkielma Pääkkölä, Eija: Kohti esteetöntä yliopistoa. Opiskelijoiden kokemuksia Jyväskylän yliopiston opiskeluympäristöstä.

Jyväskylän yliopistossa käynnistyi Esteetön yliopisto -hanke (2004-2006), jonka tehtävänä oli tuottaa koulutuksen laatujärjestelmään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen esteettömyyden kriteerit ja luoda uusia menetelmiä korkea-asteen oppimisen esteiden voittamiseksi.

2005

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi toimenpideohjelman Kohti esteetöntä viestintää. Ohjelman tavoitteena olivat sisällyttää laajakaistastrategiaan Design for periaatteen huomioon ottaminen, ikääntyvien ja vammaisten henkilöiden ottaminen mukaan suunnitteluun sekä valmiuksien lisääminen viestintäpalvelujen käyttämiseksi, viranomaisten ja erityisryhmiin kuuluvien vuorovaikutuksen lisääminen. (http://www.mintc.fi/web/fi/julkaisu/view/889333).

Lukineuvola-hanke (2005–2008) kehitti ESR-rahoituksella yhden luukun palvelumallia. Samasta pisteestä, Lukineuvolasta, sai kootusti neuvoa ja ohjausta oppimisvaikeusasioissa. Lukineuvola toimi neljällä paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella, Vaasassa ja Joensuussa. Lukineuvolan asiakastyötä teki lukiasiamies. Hankkeen kohderyhmänä olivat erityisesti aikuiset erilaiset oppijat. Hanke tavoitti hyvin myös korkeakoulukenttää: asiakkaista n. 35 % oli opiskelijoita, heistä suuri osa korkea-asteen oppilaitoksista. Myös nettineuvojapalvelun asiakkaina oli lukuisia korkeakouluopiskelijoita. Lukineuvola-hankkeen myötä syntynyt LukSitko-lehti on palvellut suurta ja moniammatillista lukijakuntaa vuodesta 2005 lähtien.

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Stakesin valmistelema Suomen kuntien esteettömyyssuunnitelmien tila -kartoituksen raportti julkistettiin elokuussa 2005. Kylä ja kaupunki kaikille -projekti toteutettiin yhteistyössä Liikenne- ja viestintäministeriön Elsa-tutkimusohjelman kanssa.

Turun yliopistossa aloitti vammaisasiamies tehtävässään vuoden 2005 alusta.

2006

Stakes julkaisi raportin Keskeneräistä yhdenvertaisuutta: Vammaisten henkilöiden hyvinvointi ja elinolot Suomessa tutkimustiedon valossa. (Haarni 2006). Raportissa todetaan mm. "Haasteiksi vammaisten nuorten kohdalla koulutuksen painottuminen toisen asteen koulutukseen, alueellinen eriarvoisuus ja opiskelun esteettömyyden puutteellisuus sekä korkea kynnys työllistyä ja matala työllisyysaste. Vammaisten henkilöiden tarpeita ja yhteiskunnan esteettömyyttä ja syrjimättömyyttä tulisi tarkastella elämänkokonaisuuden näkökulmasta, kokonaisvaltaisesti." (http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/raportit/R6-2006-VERKKO.pdf).

Sisäaisianministeriön, Suomi eteenpäin ilman syrjintää, SEIS-projekti julkaisi opetusalan ammattilaisille oppaan Muutu. puutu. Oppilaitoksen yhdenvertaisuusopas. Salmenkangas, Mai. 2006. (http://www.yhdenvertaisuus.fi/suomi/esitteita_ja_materiaaleja/).

Helsingin yliopistossa Vuonna 2005 käynnistetty tasa-arvotoimikunnan ohjaama kaksivuotinen esteettömyyshanke selvitti laajasti toimintojen saavutettavuutta koko yliopiston tasolla. Henkilöstön lisäksi hankkeessa olivat mukana ylioppilaskunta, 5 vammaisjärjestöä ja Helsingin kaupunki. Esteettömyyshankkeen raportti ja suositukset "Alma mater omnibus" (http://tinyurl.com/cr7wol ) julkaistiin 2006 http://esok.jyu.fi/koulutus/esok_seminar09/aineistot/HYkaytannot.ppt/.

Suomen Design for All -verkosto ja eurooppalainen emoverkosto EDeAN järjestivät kansainvälisen Design for All -konferenssin Rovaniemellä 13.-15. syyskuuta 2006. Konferenssin teemoina olivat DfA-politiikat ja -strategiat Pohjoismaissa ja Euroopassa, DfA-koulutus, verkkoviestinnän saavutettavuus ja ikääntyminen ja tietoteknologia. Pääpuheenvuorojen lisäksi teemoja käsiteltiin neljässä rinnakkaissessiossa. Konferenssiin osallistui 137 asiantuntijaa 17 maasta. (http://dfasuomi.stakes.fi/FI/DFA+tieto/dfa2006_conference/dfa2006_conf.htm).

Näkymätön muuri esteenä erilaiselle? Tasa-arvon ja esteettömyyden toteutuminen ammattikorkeakouluissa opiskelijoiden näkökulmasta. Marika Nordlund ja Tuulikki Pöllänen 2006.Suomen ammattikorkeakouluopiskelija-yhdistysten Liitto SAMOK. (http://esok.jyu.fi/linkit/)

ESOK-hankkeen pilottikorkeakoulut laativat projektisuunnitelman vuosille 2007-2009.

2007

ADysTrain-hanke käsitteli lukivaikeutta korkeakoulujen ja työelämän yhteisenä haasteena. Hankkeessa oli mukana korkeakouluja eri puolilta Eurooppaa. Suomesta mukana oli Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutusyksikkö, TKK Koulutuskeskus Dipoli, ja suunnitteluryhmässä Erilaisten oppijoiden liitto. Lisätietoa: http://www.adystrain.org/fi/index.html

Valtakunnallinen korkea-asteen oppilaitosten esteettömyyshanke, ESOK käynnistyi. Hankkeen toiminta perustui laajaan korkea-asteen oppilaitosten, järjestöjen, DfA-verkoston, Opetusministeriön ja muiden asianosaistahojen yhteistyöhön. Korkeakoulutoiminnan esteettömyyttä kuvaava ja sen sisältöä laajentava tiedottaminen sekä vuoropuhelu käynnistyivät. 

Ensimmäinen valtakunnallinen korkea-asteen opiskelun esteettömyysseminaari pidettiin keväällä 2007 Tampereella, Pirkanmaan ammattikorkeakoululla. Seminaariin osallistui noin 80 korkeakoulujen ja järjestöjen edustajaa. ESOK-hankkeen toivottiin luovan monipuolisia mahdollisuuksia eri toimijoiden verkottumiseen sekä tuottavan korkeakoulukäyttöön opasmateriaaleja ja suosituksia.

ESOK-hankkeen Esteettömyys on valttia - Road Show -tapahtumat käynnistyivät Jyväskylästä.

Kiinnostus esteettömyyttä edistävien hakkeiden käynnistämiseen lisääntyi. Opetusministeriö tarjosi rahoitusta haettavaksi korkeakoulujen omille ja useiden korkeakoulujen yhteisille esteettömyyshankkeille.

Esteettömyyteen kiinnitettiin huomiota myös tuottamalla siihen liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia.

• Hyvät käytännöt -kysely osoitti, että esteettömyyteen liittyvät kysymykset koskettavat kaikenlaisia opiskelijoita ja henkilöstön jäseniä. Esteettömyys tarkoittaa parempia mahdollisuuksia keskittyä olennaiseen eli tilanteesta riippuen opetuksen seuraamiseen, raportin kirjoittamiseen tai vaikkapa lukuvuoden avajaisten seuraamiseen. (Liikkumisen esteistä ajan hallintaan, Esteettömyyden hyvät käytännöt ja kovat kokemukset korkea-asteen oppilaitoksissa. Paula Pietilä. ESOK 2007.)
• Joutuu vähän taisteleen -tutkimus käsittelee vammaisten ja kuurojen nuorten opintojen ja työllistymisen vaikuttimia. Tarkastelun kohteena ovat koulutuspolkujen muodostuminen, koettu tuki ja kannustimet sekä toisaalta asenteelliset, sosiaaliset ja fyysiset esteet toisen asteen koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa sekä työelämään siirtyessä. Tutkimus osoittaa, että vammaisten ja kuurojen nuorten koulutukseen osallistumiseen ja siitä marginalisoitumiseen vaikuttavat keskeisesti myös koulutusjärjestelmän ulkopuoliset rakenteelliset tekijät. (Joutuu vähän taisteleen" Tutkimus vammaisten ja kuurojen nuorten koulutuspoluista. Anna Niemelä. OTUS 29/2007.)

2008

YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista astui voimaan 3.5.2008, kun yli 20 maata oli ratifioinut sopimuksen. "Sopimuksessa vahvistetaan jo ennestään vammaisille kuuluvia ihmisoikeuksia kuten oikeutta laadukkaaseen elämään, liikkumisvapautta sekä oikeutta koulutukseen ja työssäkäyntiin. Sopimuksessa tunnustetaan vammaisen oikeus itsenäiseen päätöksentekoon ja korostetaan julkisten tilojen ja liikennevälineiden esteettömyyden tarvetta. Sopimukseen sitoutuneilta valtioilta edellytetään erityisesti vammaisiin kohdistuvien ennakkoluulojen poistamista tietoa lisäämällä." Suomen YK-liitto. (http://www.ykliitto.fi/tiedottaa/uutiset/ykn_yleissopimus_vammaisten_oikeuksista_astuu_voimaan).

Stakes julkaisi raportin Kohti esteetöntä yhteiskuntaa. "Osallisuuden ja osallistumisen yhteiskuntaan kuuluu ympäristön, palveluiden ja tuotteiden esteettömyys ja käytettävyys. Lainsäädäntö on keskeisin normatiivinen keino esteettömyyden edistämisessä, mutta yhteiskuntapolitiikassa voidaan käyttää myös muita velvoittavuudeltaan eri vahvuisia keinoja, kuten ohjeita ja suosituksia." Kemppainen Erkki. Kohti esteetöntä yhteiskuntaa, Yhteiskuntapolitiikan normatiiviset keinot esteettömyyden edistämisessä. www.stakes.fi/verkkojulkaisut/raportit/R33-2008-VERKKO.pdf

Erilaisen oppijan käsikirja julkaistiin. Kirja sisältää laajan tietopaketin erilaisesta oppijuudesta ja toimii hakuteoksena. Miten oppimisvaikeudet tunnistaa ja mitä sitten tehdään? Mitä on dyskalkylia tai fonologinen prosessointi? Huomioidaanko lukivaikeus autokoulussa tai armeijassa tai ammattikorkeakoulussa? Miten kulkevat tukireitit? Mitä apuvälineitä on olemassa, miten niitä saa ja kuka ne maksaa? Millaisia oikeuksia on opiskelijalla ja mitä sanoo laki? Kirjasta on otettu jo uusintapainos ja sitä voi tilata EO-liitosta. Toimijat: Erilaisten oppijoiden liitto ja Opetushallitus. Lisätietoa: http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/

Helsingin yliopistossa 2008 asetetun esteettömyyden seurantaryhmän tehtävänä on suositusten toimeenpano osana eri tahojen normaalia työtä. Esteettömyys "valtavirtaistetaan" osaksi yliopiston toimintaa. Aihepiireinä mm. henkilöstökoulutus, opiskelijavalinta, viestintä, opiskelu ja opetus, tilat, tietojärjestelmät, kirjastot. Isaksson 2009. Esteettömyyden hyvät käytännöt Helsingin yliopistossa. http://esok.jyu.fi/koulutus/esok_seminar09/aineistot/HYkaytannot.ppt/.

Opiskelijan yliopisto -selvityksessä tarkasteltiin monien opiskelun esteettömyyteen vaikuttavien kysymysten ohella omina kohtinaan yliopistojen aktiivisuutta esteettömyyskysymyksissä ja yhteyshenkilön löytymistä esteettömyyskysymyksissä. Selvityksen toteuttajat: Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, Opiskelijoiden liikuntaliitto ry (OLL), ylioppilaskunnat sekä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus (http://www.syl.fi/asiakirjat/tiedote_opy2008/view).

Toinen ESOK-hankkeen valtakunnallinen seminaari järjestettiin Tampereen yliopistolla. Teemana olivat opetuksen ja ohjauksen hyvät esteettömyyskäytännöt.

2009

Invalidiliiton ESKEH-projekti (2007-2009) julkaisi rakennetun ympäristön esteettömyyden kartoitusmenetelmän, johon kuuluvat kartoituslomakkeet ja -kriteerit sekä opas kartoituksen suorittamiseen. (http://www.invalidiliitto.fi/portal/esteeton.fi/fi/esteettomyysprojektit/).

SAMOK julkaisi oppaan Esteetön ammattikorkeakoulu ja opiskelijakunta. (SAMOK 2009. Jenny Björk ja Amu Urhonen). "Aikaisemmin esteettömyyskeskustelu pyöri pääosin rakennetun ympäristön esteettömyydessä ja vammaisissa ihmisissä. Järjestelmällinen esteettömyyden kehittäminen on tuonut mukaan uusia näkökulmia. Nykyään esteettömyys ymmärretään laajasti." "Tavoitteena on yksilön tarpeisiin vastaava yhteisö, jossa kukin voi olla ja toimia riippumatta ominaisuuksistaan, juuri sellaisena kuin on."

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL julkaisi Opiskelukykykäytännöt ja Opiskelukykysuositukset. Opiskelukykykäytännöt ovat eri yliopistoista kyselyillä kerättyjä opiskelukykyä edistäviä hyviä käytäntöjä. Opiskelukykysuositukset auttavat yliopistoyhteisöjä arvioimaan ja kehittämään opiskelukykyyn liittyvää toimintaansa ja löytävät konkreettisia, jo hyväksi havaittuja keinoja opiskelukyvyn tukemiseen. Suositukset sisältävät esteettömyyden omana kohtanaan. Opiskelukyky http://www.syl.fi/opiskelukyky/

ESOK-hanke järjesti kaksi valtakunnallista korkeakouluille ja järjestöille suunnattua esteettömyysseminaaria. Toukokuun alussa pidetyssä Esteettömyys koskettaa jokaista -seminaarissa tutustuttiin hyviin käytäntöihin Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa sekä keskusteltiin korkeakoulujen esteettömyydestä ja yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteuttamisesta korkeakoulupolitiikan vaikuttajien paneelikeskustelussa. Joulukuussa ESOK-hankkeen loppuseminaarissa pohdittiin Esteettömän opiskelun huomista suomalaisissa korkea-asteen oppilaitoksissa. 

ESOK-hankkeen toimintavuosien aikana toteutui lukuisia opiskelun esteettömyyden edistämiseen keskittyneitä hankkeita. ESOK sai olla osallisena monien hankkeiden tiedotuksessa, seminaareissa ja yhteistyötapaamisissa. Ohessa lyhyet kuvaukset kustakin hankkeesta.

• Esteetön opintopolku työelämään -hanke tuki opiskelijoiden hyvinvointia ja tuotti toiminnassa mukana oleville korkeakouluille esteettömyyden toimenpideohjelmat. Korkeakouluissa on todettu, kuinka opiskelijarekrytoinnissa, opiskelijoiden valintatilanteissa sekä opiskelijoiden ohjauksessa on tarvetta varhaiseen puuttumiseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Usein tarvitaan oppimisprosessin tukemista ja opiskelun joustavia järjestelyjä. Oppimisvaikeuksien ja lukivaikeuksien lisääntyminen on tuonut tarvetta myös opintopsykologitoiminnalle. 2008-2009. Toimijat: Savonia ammattikorkeakoulu, Kuopion yliopisto, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Lisätietoa: http://esok.jyu.fi/hankkeet/amkhankkeet/savonia/
• Oppimis- ja lukivaikeuksisen oppijan tukeminen ja ohjaus -hankkeessa selvitettiin korkeakoulussa opiskelevien oppimisvaikeuksia ja ohjauksen tarvetta. Tulosten myötä kartoitettiin ja kehitettiin alueella saatavissa olevia tukimuotoja sekä annettiin toimenpidesuosituksia opiskelun esteettömyyteen liittyen lukuvuonna 2009. Toimija: Mikkelin ammattikorkeakoulu. Lisätietoa: http://esok.jyu.fi/hankkeet/amkhankkeet/mamk/ohjaus/
  
• Oppimisvalmiuksien ja erilaisten oppijoiden tukeminen -hankkeessa kehitettiin opiskelijan kokonaisvaltaisen tukemisen/ohjauksen moniammatillisia toimintamenetelmiä/-malleja opiskelijoiden ja henkilöstön käyttöön. 2009. Toimija: Mikkelin ammattikorkeakoulu. Lisätietoa: http://esok.jyu.fi/hankkeet/amkhankkeet/mamk/
  
• ABC-läs- och skrivutvecklingsprojekt -hankkeessa kehitettiin käytäntöjä lukivaikeuksisten opiskelijoiden tunnistamiseksi ja tukemiseksi suomenruotsalaisessa ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksessa. 2009. Toimijat: FDUV/Lärum (Förbundet De Utvecklingsstördas Väl) och Vasa specialpedagogiska center, Enheten för specialpedagogik, Åbo Akademi Vasa. Lisätietoa: http://esok.jyu.fi/hankkeet/yohankkeet/abo/
  
• Opi oppimaan -hankkeessa kehitettiin ja räätälöitiin uusia palveluita aikuisille ja nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia. Oppimisvalmiuksien kartoittamisen, uusien työskentelystrategioiden kehittämisen ja vertaistuen kautta löydetään kunkin asiakkaan omat vahvuudet sekä mahdollisuudet luoda yksilölliset selviytymismallit. 2006-2010. Toimija: Kuntoutussäätiö. Lisätietoa: http://www.kuntoutussaatio.fi/opioppimaan/index.html
  
• Yhdessä tein -hankkeessa luotiin menetelmä, jolla voidaan vähentää opintojen keskeyttämistä ja tehostaa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Voimavaroja ja asintuntijuutta voidaan löytää alueellisella korkeakoulujen yhteistyöllä opiskelijahuoltopalveluiden järjestämisessä. 2009-2010. Toimijat: Diakonia-ammattikorkeakoulun Etelän toimipaikka ja Laurea ammattikorkeakoulu. Lisätietoa: http://esok.jyu.fi/hankkeet/amkhankkeet/diak/yhdessatein/
  
• Opiskelutulkkauksen kehittämishanke tutki ja kehitti opiskeluun liittyvien kommunikatiivisten ja viestinnällisten esteiden poistamista tulkkipalveluiden keinoin. Toimija: Humanistinen ammattikorkeakoulu. Lisätietoa: http://esok.jyu.fi/hankkeet/amkhankkeet/humak/
  
• UTKE-hankkeessa selvitettiin, minkälaisia esteitä ulkomaalaistaustaiset palvelualan työntekijät kohtaavat ammattikorkeakouluopiskeluun hakeutumisessa. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden työllistymistä ja sen esteitä. 2007. Toimijat: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, HaagaHelia, Laurea, Stadia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. http://esok.jyu.fi/hankkeet/amkhankkeet/pkam
• POLULLA-projektissa kehitettiin erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluja opintojen merkittävän viivästymisen tai keskeyttämisen ehkäisemiseksi. 2004-2007. Toimijat: Diakonia-ammattikorkeakoulun Etelän toimipaikka ja Laurea ammattikorkeakoulu. Lisätietoa ja polulla hankkeen loppuraportti: http://esok.jyu.fi/hankkeet/amkhankkeet/diak/
  
• Hyvä käytettävyys oppimisympäristöissä - Oppimisympäristöjen esteettömyyden tutkimus- ja tuotekehityshanke käynnisti esteettömien oppimisympäristöjen kehittämisen. 2007-2009. Toimijat: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikorkeakoulu.  Lisätietoa: http://esok.jyu.fi/hankkeet/amkhankkeet/isak
  
• Esteettömät oppimisympäristöt -hankeessa keskityttiin oppimisympäristöjen fyysisen ja ennen kaikkea pedagogisen esteettömyyden kehittämiseen. Hanke on tuottanut myös esteettömyyteen liittyvää videomateriaalia, joka löytyy oheisen linkin kautta. Toimija: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Lisätietoa: http://esok.jyu.fi/hankkeet/amkhankkeet/jamk/
  
• MIELELLÄÄN-hanke kartoitti tukimuotoja, joita opiskelijat tarvitsevat jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Hankkeessa luotiin toimintamalli opiskelijoiden tukemiseen. 2009-2011. Toimijat: Diakonia-ammattikorkeakoulun Etelän toimipaikka,  Laurea ammattikorkeakoulu ja Suomen Mielenterveysseura. Lisätietoa: http://esok.jyu.fi/hankkeet/amkhankkeet/diak/mielellaan/
  
• Purje-projektissa tuettiin opiskelijoita selviämään opintojen ja arkielämän haasteista. 2006-2008. Toimija: Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Lisätietoa: http://www.oamk.fi/opiskelijalle/palvelut/hyvinvointipalvelut/purje/
  
• I Hope -hanke (Harkiten opinnoissa eteenpäin) tuki ja paransi niiden opiskelijoiden opiskelukykyä, joilla oli masennusta tai muita mielenterveyden häiriöitä. 2006-2008. Toimija: Kuopion yliopisto. Lisätietoa: http://esok.jyu.fi/koulutus/esok_seminar09/pasanen/
  
• Tuetun opiskelun hankkeessa Suvimäen klubitalolla edistettiin mielenterveyskuntoutujien koulutuksellista tasa-arvoa ja tuettiin opiskelun mallien liittämistä osaksi oppilaitosten toimintaa. 2006-2008. Lisätietoa: http://www.kolumbus.fi/suvimaen.klubitalo/
  
• MobIT - Langaton Campus -tutkimushankkeessa tutkittiin mobiilin teknologian, erityisesti kannettavien tietokoneiden ja langattoman lähiverkon käyttöönottoa ja hyötyjä opiskelussa, opettamisessa ja oppimisessa. 2007-2009. Toimija: Lapin yliopisto. Lisätietoa: http://www.ulapland.fi/?DeptID=16190
• TUKEA-projekti kehitti autismin kirjon henkilöille työn ja opiskelun tukitoimia. Hankkeessa tehtiin tunnetuksi autismin kirjon piirteitä, parannettiin opiskelumahdollisuuksia ja tuettiin työelämään siirtymistä. 2006-2007. Toimija: Asperger- ja autismiliitto ry. Lisätietoa: http://www.autismiliitto.fi/projektit/tukea-projekti
  
• Ehyt-projekti paneutui huonokuuloisten yhdenvertaisuuden edistämiseen ja esteettömyyden lisäämiseen työelämässä. 2007-2010. Toimija: Kuuloliitto. Lisätietoa: http://www.kuulokynnys.fi/
• Esteetön opiskelu -hankkeessa poistettiin opiskelussa ilmeneviä fyysisiä että psyykkisiä esteitä. Hankkeen puitteissa järjestettiin koulutusta, toteutettiin tilakartoituksia sekä tehtiin selvityksiä lukivaikeuteen liittyen. 2008-2009. Toimijat: Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Lisätietoa: http://esok.jyu.fi/hankkeet/amkhankkeet/rova/
• Vammaisten opiskelijoiden asumistilanneselvitys -projektissa selvitettiin vaikeavammaisten nuorten (n. 16-35-vuotiaat) opiskeluun, asumiseen ja työllistymiseen liittyviä haasteista tulevaisuuden palvelujen kehittämiseksi ja sitä kautta osallistumisen lisääntymiseksi. Toimija: Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Lisätietoa: http://esok.jyu.fi/hankkeet/jarjhankkeet/vamlas/
  
• INSSI - Tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen kehittämishankkeessa huomio on tekniikan alan korkea-asteen koulutuksen vetovoimaisuudessa, keskeyttämisasteen vähentämisessä sekä läpäisyaikojen lyhentämisessä. 2009-2011. Toimijat: Tekniikkaa kouluttavat ammattikorkeakoulut sekä alan järjestöjä. Lisätietoa: http://esok.jyu.fi/hankkeet/amkhankkeet/inssi/

Liite 2 Esteetön opiskelijavalinta -suositus ja -opas:  tuotantoprosessin kuvaus

Opiskelijavalintasuosituksen kehittäminen oli ESOK-hankkeen toimintatapaa hyvin kuvaava prosessi, joten se on tässä esitelty seikkaperäisesti taustatyöstä laajan yhteistyön kautta valmiiksi tuotteeksi.

Opiskelijavalintasuosituksen tarve

Opetusministeriön Esteetön opiskelu yliopistoissa -selvityksen (2005) toimenpidesuosituksissa toivottiin yhtenäistä ohjeistusta opiskelijavalinnoista sekä ohjeistusta opetustilanteta varten.

Erilaisten oppijoiden liiton ja SAMOKin 2006 aikana ammattikorkeakouluille tekemän sähköpostikyselyn (Luksitko 2006/2. 29-32. http://www.lukineuvola.fi/julkaisut/luksitko/2006_2.pdf) ja ESOK-hankkeen kanssa yhteistyössä yliopistoille 2007 tehdyn kartoituksen perusteella hakijan lukivaikeutta ei monissa korkeakouluissa otettu huomioon valintakokeissa.

Keväällä 2007 joissain ammattikorkeakouluissa ei oltu myöntämässä näkövammaisille hakijoille lisäaikaa valintakokeisiin. Hakijat olivat saaneet lisäajan ylioppilastutkinnossa ja heillä oli lääkärintodistukset, joissa lisäajan tarve perusteltiin. ESOK-hanke teki yhteistyötä Näkövammaisten keskusliiton ja ammattikorkeakoulujen kanssa tilanteen selvittämiseksi.

Korkeakouluissa on opiskelijavalintakokeiden ja tenttien järjestelyissä on yleisesti sovellettu ylioppilastutkintolautakunnan päätöksiä ja erityisjärjestelyjä koskevia määräyksiä kuulovamman, luku- ja kirjoitushäiriön, sairauden, vamman ja vieraskielisyyden huomioon ottamiseksi (http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/maaraykset/erityis/). Selvitykset ja hakijoiden kokemukset osoittivat kuitenkin, että hakijoiden yksilöllisisten tarpeiden huomioon ottaminen oli kovin vaihtelevaa. Kapea keskittyminen erityisjärjestelyihin ei myöskään näyttänyt riittävälle lähestymistavalle opiskelun yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden edistämiseksi.

Opiskelijavalintasuosituksen kehittely

Helmikuussa 2007 opetusministeriön järjestämässä Yliopistojen opiskelijavalintojen valtakunnallisessa kehittämisseminaarissa Hannu Puupponen pitää ESOK-hankkeen puheenvuoron opiskelijavalintojen esteettömyydestä. Tilaisuus avaa yhteyksiä eri tahoille, varsinkin yliopistojen yhteishakujärjestelmän kehittämiseen.

ESOK-hankkeen työryhmä 1 Opintojen alkuvaiheen esteettömyys (http://esok.jyu.fi/esittely/tyoryhmat/ryhma1/) kokoontuu maaliskuussa 2007 ensimmäistä kertaa ja käsittelee opiskelijavalintoja osana tehtäväänsä. Työryhmä kuulee yhteishakujärjestelmän kehittelystä opetushallituksen asiantuntijaa. (Työryhmän 1 muistio 22.3.2007 http://esok.jyu.fi/esittely/tyoryhmat/ryhma1/aineistot/220307.rtf).

ESOK-hankkeen koordinaattorit perehtyvät valintakoekäytäntöihin eri tahoilta ja luonnostelevat suositusesityksen runkoa työryhmälle. Hakujärjestelmän kehittämistarpeet, muun muassa järjestelmän hajautuneisuus, on jo kartoitettu yhteisvalinnan edistämisen kannalta. (Ahola, S. Yhteishausta yhteisvalintaan. Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittäminen Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:9. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2004/yhteishausta_yhteisvalintaan_yliopistojen_opiskelijavalintojen_). Esteettömyysnäkökulmasta löytyy kotimaisilta korkeakouluilta muutama hyvä esimerkki valintakoejärjestelyjen ohjeista. Suomalaista opiskelijavalintaa vastaavaa menettelyä ei ole käytössä Englannissa, missä esteettömyyteen liittyviä käytäntöjä muuten on kehitetty määrätietoisesti ja dokumentoitu hyvin. Sen sijaan tenttikäytännöistä löytyy tietoa, jota voi soveltaa.

ESOK-hankkeen eri kokoontumisissa kerrotaan opiskelijavalintoja koskevan suosituksen kehittelystä ja useita henkilöitä eri korkeakouluista ja järjestöistä ilmoittautuu työryhmän 1 muistioiden ja odotettavissa olevien luonnostelmien kommentoijiksi.

Huhtikuussa 2007 työryhmän 1 kokouksessa suositus määritellään "metatason esitykseksi siitä, mitä korkeakouluissa on hyvä ottaa huomioon omissa ohjeistuksissaan, että hakijoiden yhdenvertaisuus toteutuisi". Suosituksen muotoa, rakennetta ja sisältöä suunnitellaan. Lisäksi kokous keskustelee valintakoejärjestelyjen kohdentamisesta, ryhmänimikkeistä ja käytettävästä terminologiasta. Järjestöiltä ja korkeakouluilta päätetään pyytää hakukoetilanteita ja niitä koskevaa tiedonsaantia esitteleviä tapauskuvauksia.

Työryhmän 1 kokouksessa kesäkuussa 2007 tapauskuvauksia on koossa 10 ja suosituksen eri osiksi on ehdotus. Kokouksen pyrkimys on saada suositus jakeluun kevääksi 2008. Koordinaattorit jatkavat aineiston kehittelyä.

Syyskuussa 2007 työryhmän 1 kokouksen osanottajat kommentoivat luonnoksen eri kohtia ja saavat kirjoitustehtäviä. Lainsäädäntöä koskevan osuuden laatimisesta ja kirjoittajan etsimisestä keskustellaan.

Suosituksen luonnosta aletaan kommentoida ja työstää wikiympäristössä lokakuussa 2007.

ESOK-hankekoordinaattorit kävivät tutustumassa ylioppilastutkintolautakunnan työhön ja kokelaiden erityistarpeiden huomioon ottamiseen liittyvään toimintaan marraskuussa 2007.

Amu Urhosen luonnos suosituksen lakitekstiosuudeksi saadaan kommentoitavaksi koordinaattoreille helmikuussa 2008.

Suositusta varten wikiympäristöön tuotetut tekstit kootaan koordinaattorien työstettäviksi toukokuussa 2008.

Suositusluonnos laitetaan kommentoitavaksi elokuussa 2008 ESOK-hankkeen pilottikorkeakoulujen ja esteettömyyden kehittämistoimikunnan edustajille sekä muutamille järjestöille, joilta toivotaan täydentäviä näkemyksiä teksteihin.

Esteetön opiskelijavalinta -suositus ja -ohje laitetaan lausuntokierrokselle 3.12.2008-31.1.2009. Lausuntopyyntöä levitetään hankkeen laajimmalla sähköpostilistalla, uutiskirjeessä sekä verkkosivulla. Suositusluonnos on esillä ESOK-hankkeen portaalissa ja mahdollisuus antaa lausunto oli avoin kaikille.

Lausuntoja ja kommentteja saadaan 30, joista muutama otetaan mukaan jatkoajalla. Lausuntoja kertyy ammattikorkeakouluista 13, yliopistoista 6, järjestöistä 9 ja kaksi henkilökohtaista kommenttia. Sisällöllisesti suositusluonnosta pidetään hyödyllisenä esteettömyyden edistämiseksi käytännön työssä ja siitä toivotaan käsikirjaa. Rakenteen ja kielen osalta toivotaan aineiston luettavuuden ja käytettävyydestä kehittämistä. Lausunnonantajat ovat perehtyneet aineistoon kiitettävästi ja asiantuntevat kehittämisehdotukset tukevat työtä merkittävästi.

Koordinaattorit kehittävät suositusluonnosta lausuntojen ja työryhmän 1 helmikuun 2009 kokouksen pohdintojen perusteella. Kehitelty versio toimitetaan kielenhuoltoon, taitettavaksi ja kuvitettavaksi. Oikoluvun jälkeen aineisto toimitetaan painoon ja suosituksen verkkoversion sekä ruotsinnoksen työstäminen käynnistyy.

Suosituksen markkinointi käynnistyy uutiskirjeessä 4/2009 "Korkeakoulujen esteetön opiskelijavalinta -suositus ja opas on valmistunut ja sitä jaetaan Esteettömyys koskettaa jokaista seminaarissa 6.-7.5. 2009. Oppaan verkkoversio on luettavissa ja tulostettavissa ESOKin sivuilla seminaarin jälkeen." (http://esok.jyu.fi/uutiskirje/uutiskirjeet09/uk0409/). Uutiskirjeessä 5/2009 tarjolla on mahdollisuus tilata suositusta ja ensimmäisiä Opiskelijoiden monenlaisuuden huomioon ottaminen korkeakouluissa -sarjan oppaita.

Liite 3 Paneelikeskustelun esitys

Esityksen tausta

Seuraavaa esitystä käsiteltiin ESOK-hankkeen koolle kutsumassa keskustelussa Opiskelijajärjestöjen toimistossa, Lapinrinne 2, Helsinki 29.9.2009 klo 12 - 15.

Keskusteluun osallistuivat:

• Panu Artemjeff, Sisäasiainministeriö
• Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvosto, KKA
• Minna Koskinen, ESOK-hanke, Jyväskylän yliopisto
• Hannele Louhelainen, Opettajien ammattijärjestö, OAJ (13.45 alkaen)
• Timo Luopajärvi, Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvosto, ARENE (14.05 asti)
• Hannu Puupponen, ESOK-hanke, Jyväskylän yliopisto
• Amu Urhonen, Kynnys ry
• Carita Wegelius, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto, SAMOK sekä
• Merja Ylönen, ESOK-hanke, Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Esitykseen tehtiin pieniä muutoksia, mutta kohdan 1 Korkeakoulujen hyvät esteettömyyskäytännöt -osuutta ei ehditty keskustelussa käsitellä kokonaan.

Esitys panelisteille 29.9.2009

Tämän esityksen tavoitteena on korkeakoulujen toiminnan kehittäminen keskeisten tahojen yhteistyönä niin, että suomalaisen lainsäädännön ja eurooppalaisen korkeakoulualueen edellyttämien yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteuttaminen sisältyy korkeakoulujen laadunhallintaan.

Laaja esteettömyyskäsitys perustana

Opetusministeriön 2005 suosittama laaja esteettömyyden tulkinta ja 06.05. 2009 ESOK-seminaarin paneelikeskustelussa esitetyt toiveet puoltavat useiden eri ryhmänäkökulmien ottamista mukaan korkeakoulujen esteettömyystyöhön. Lähestymistapa vastaa yhdenvertaisuuslain 4§:n vaatimusta, jonka mukaan "Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista". Huomiota kiinnitetään sekä yksilön oikeuksiin että fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ympäristöjen kehittämiseen vastaamaan monenlaistuvan korkeakouluyhteisön tarpeisiin.

Selvitysten perusteella korkeakouluissa ei ole otettu riittävästi huomioon opiskelijoita, joilla on jokin vamma tai oppimisvaikeus (mm. Laaksonen 2005; Niemelä 2007; Taskinen 2008). Tässä esityksessä pidetään tarpeellisena ottaa huomioon myös opiskelijan etniseen taustaan, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja ikään liittyvät syrjinnän riskit.

Esitys sisältää ehdotukset hyviksi yhdenvertaisuus- ja esteettömyyskäytännöiksi laadunvarmistusjärjestelmiin (QAA 2009 mukaillen), seurannan, tutkimuksen ja arvioinnin toteuttamiseksi sekä verkoston perustamiseksi esteettömyystyön tueksi.

1. Korkeakoulujen hyvät esteettömyyskäytännöt
2. Arviointi, seuranta ja tutkimus
3. Yhteistyöverkosto
4. Lähteet

1. Korkeakoulujen hyvät esteettömyyskäytännöt

Yleiset periaatteet

Koulutuksellinen eriarvoisuus aiheutuu yleensä asenteiden ja ympäristöjen esteistä. Eriarvoisuus tai syrjinnän vaara voi liittyä opiskelijan vammaan, terveyden tilaan, oppimisvaikeuteen, etniseen taustaan, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja/tai ikään.

Korkeakoulut varmistavat, että kaikki niiden politiikat, käytänteet ja toiminnat, myös strateginen suunnittelu ja resurssien kohdentaminen, edistävät esteiden poistamista yhteisössä toimivien syrjinnän vaarassa olevien henkilöiden osallistumiselta kaikkeen työhön, opiskeluun ja sosiaaliseen toimintaan korkeakoulussa.

Johtaminen

Johdon vastuulla on, laitoksista aina korkeakoulun korkeimmalle tasolle, kehittää oman yksikkönsä hyviä käytänteitä syrjinnän vaarassa olevien opiskelijoiden rekrytoimiseksi ja tulosten saavuttamiseksi opinnoissa sekä työllistymisessä.

Seuranta ja arviointi

Korkeakouluissa kerätään hakijan/opiskelijan luvalla tieto ilmoitetuista yksilöllisistä tarpeista ja sitä käytetään syrjinnän vaarassa olevien opiskelijoiden hakemisen, valintojen ja opintojen edistymisen seurantaan.

Korkeakoulut seuraavat järjestelmällisesti toimintaansa syrjinnän vaarassa olevien opiskelijoiden huomioon ottamiseksi niin, että pystyvät arvioimaan toimintatapojen tehokkuutta sekä seuraamaan ja tukemaan opiskelijoiden edistymistä.

Opetuksen suunnittelu

Uusien kurssien suunnitteluun sekä ohjelmassa olevien kokonaisuuksien arviointiin ja uudistamiseen sisältyy kartoitus kurssin esteettömyydestä syrjinnän vaarassa oleville opiskelijoille.

Tiedotus mahdollisille opiskelijoille, opiskelijoille ja henkilöstölle

Korkeakoulun julkinen toiminta, opetusta koskeva ja yleinen tiedotus ovat esteettömiä ja sisältävät tiedon siitä, miten syrjinnän vaarassa olevien opiskelijoiden yhdenvertaisuus toteutetaan.

Valintamenettelyt ja politiikat

Valintamenettelyt ja -kriteerit varmistavat, että syrjinnän vaarassa olevilla hakijoilla on muiden hakijoiden kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet tulla valituiksi.

Syrjinnän vaarassa olevan hakijan tuen tarve selvitetään ja siihen vastataan tehokkaasti hyvissä ajoin, ottaen huomioon hakijan näkemykset.

Opiskelupaikan vastaanottaminen, rekisteröityminen ja perehdyttäminen

Opiskelupaikan vastaanottamisen, rekisteröitymisen ja perehdyttämisen järjestelyt uusille opiskelijoille ovat esteettömiä ja vastaavat syrjinnän vaarassa olevien opiskelijoiden tarpeisiin.

Oppiminen ja opettaminen

Pedagogisessa suunnittelussa ja opintokokonaisuuksien toteutuksissa tulee ottaa huomioon syrjinnän vaarassa olevien opiskelijoiden oikeus osallistua kaikkeen opintokokonaisuuteen kuuluvaan toimintaan ja tehtäviin.

Syrjinnän vaarassa olevan opiskelijan tuen tarve selvitetään tarvittaessa ja siihen vastataan tehokkaasti ottaen huomioon opiskelijan näkemykset.

Oppimisen arvioiminen

Oppimisen arvionnin käytänteet varmistavat, että syrjinnän vaarassa oleville opiskelijoille annetaan tilaisuus osoittaa osaamisvaatimusten saavuttaminen ja oppimistulokset yksilölliset tarpeet huomioon ottaen.

Henkilöstön jatkuva ammatillinen kehittyminen

Jatkuva ammatillinen kehittyminen toteutetaan niin, että henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua monipuolisesti osaamisensa kehittämiseen, arvioida ja kehittää toimintaansa ja olla mukana kehittämässä kaikkia osallistavaa yhteisökulttuuria. Nimetyille esteettömyysyhteyshenkilöille turvataan mahdollisuus asiantuntemuksensa kehittämiseen. Yhdenvertaisuus- ja esteettömyysosaaminen otetaan huomioon henkilöstön palkkausjärjestelmissä, kehityskeskusteluissa, työsuunnitelmissa jne.

Syrjinnän vaarassa olevien opiskelijoiden opiskelun tukipalvelut

Opiskelijapalvelut ja ohjaus ovat esteettömiä ja tarkoituksenmukaisia syrjinnän vaarassa oleville opiskelijoille.

Tieto- ja viestintäteknologia TVT

Korkeakouluilla tulee olla voimavarat selvittää, missä määrin syrjinnän vaarassa olevat opiskelijat voivat hyötyä TVT:sta sekä tarjota opiskelijoille ja henkilöstölle tietoa apuvälineteknologian hyödyntämiseksi mahdollisimman hyvin.

Ura- ja ohjauspalvelut ja tiedonsaanti

Syrjinnän vaarassa oleville opiskelijoille on saatavilla esteetöntä uraohjausta ja tiedotusta, jotka tukevat työllistymistä ja jatko-opiskelua.

Opiskelijapalvelujen saatavuus

Korkeakoulun opiskelijapalvelut ovat täydessä laajuudessaan syrjinnän vaarassa olevien opiskelijoiden käytettävissä.

Asiantuntevat täydentävät palvelut

Korkeakouluissa tulee olla riittävästi nimettyjä henkilöstön jäseniä, joilla on erityisosaaminen ja kokemus syrjinnän vaarassa olevien hakijoiden ja opiskelijoiden sekä heidän kanssaan toimivan henkilöstön neuvontaan ja tukeen.

Fyysinen ympäristö

Kaikille opiskelijoille on mahdollista käyttää fyysisiä ympäristöjä opiskeluun, oppimiseen, toimimiseen ja korkeakoulun sosiaaliseen elämään osallistumiseen.

Korkeakoulujen tulee varmistaa, että tilat ja välineet ovat niin normaali- kuin poikkeusoloissakin mahdollisimman esteettömiä ja turvallisia syrjinnän vaarassa oleville opiskelijoille.

Korkeakoulun toimintatavat

Korkeakoulut vamistavat, että kaikki tieto politiikoista ja toimintatavoista, joilla on vaikutusta opiskelijan mahdollisuuksiin saada valmiiksi opintonsa ja arvosanansa, on saatavilla esteettömässä muodossa, ja opiskelijat sekä henkilöstö ovat niistä tietoisia.

Korkeakoulut varmistavat, että politiikat ja toimintatavat toteutetaan tavalla, joka ei saata syrjinnän vaarassa olevia opiskelijoita muita huonompaan asemaan mistään henkilöön liittyvästä seikasta johtuen.

2. Arviointi, seuranta ja tutkimus

Korkeakoulujen arviointineuvosto

Ottaa esteettömyyden huomioon korkeakoulujen auditoinneissa.

Opetusministeriö

Huolehtii siitä, että korkeakoulutuksen mahdollisuuksien yhdenvertaisuuden toteutumista kuvaavat indikaattorit määritellään ja niitä käytetään säännöllisesti kehittämistyön tukena.

Korkeakoulut

Sisällyttävät esteettömyyden ja syrjinnän vaarassa olevien opiskelijoiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumisen toiminnan seurantaan ja arviointeihin, toteutettaviin tutkimuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä kansainväliseen yhteistyöhön.

Opiskelijajärjestöt (ja muut kysymykseen tulevat järjestöt mm. vammais- ja ammattijärjestöt)

Sisällyttävät esteettömyyden ja syrjinnän vaarassa olevien opiskelijoiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumisen arviointeihin, toteutettaviin tutkimuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä kansainväliseen yhteistyöhön.

3. Yhteistyöverkosto

• Korkeakoulut ja aiheesta kiinnostuneet järjestöt nimittävät organisaatiostaan esteettömyysvastaavan valtakunnalliseen verkostoon.
• Verkoston tavoite on toteuttaa korkeakouluopiskelun yhdenvertaisuutta syrjinnän vaarassa oleville henkilöille henkilöstökoulutuksen, keskinäisen tiedonvaihdon ja koulutuksen avulla.
• Esteettömyysvastaavalle taataan resurssit osallistua verkoston tapahtumiin, koulutukseen ja keskinäiseen viestintään sekä toimimaan vuorollaan puheenjohtajana.
• Esteettömyysvastaavalle taataan resurssit edistää esteettömyyttä omassa organisaatiossaan esimerkiksi jakamalla esteettömyyttä koskevaa tietoa ja järjestämällä henkilöstökoulutusta.
• Kukin korkeakoulu toimii vuorollaan verkoston puheenjohtajana yhden vuoden ajan ja perehdyttää tehtävään seuraavan puheenjohtajan. Puheenjohtajan tehtävä voidaan sopia toteutettavaksi kahden tai kolmen korkeakoulun yhteistyönä.
• Puheenjohtaja on päävastuussa verkoston toiminnan koordinoinnista ja järjestää vuosikokoontumisen. Vuosikokoontuminen on 1-2-päiväinen koulutus- ja kehittämistapahtuma.

Verkoston tehtävät

• Hyvien esteettömyyskäytäntöjen kokoaminen ja levittäminen.
• Koulutuksen järjestäminen verkoston ja korkeakouluyhteisöjen jäsenille.
• Verkkoympäristön ylläpitäminen jäsenistön viestintää varten.
• Osallistuminen opiskelun esteettömyyttä koskevaan kehittämistyöhön kansallisesti ja kansainvälisesti.
• Vuosiraportin laatiminen yhteistyötahojen käytöön.

4. Lähteet

1. Laaksonen, E. 2005. Esteetön opiskelu yliopistoissa. Opetusministeriön julkaisuja 2005:6. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2005/esteeton_opiskelu_yliopistoissa
2. Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021
3. "Joutuu vähän taisteleen". Tutkimus vammaisten ja kuurojen nuorten koulutuspoluista. Anna Niemelä. OTUS 29/2007 http://esok.jyu.fi/julkaisut/joutuu/
4. Korkeakouluopiskelijoiden lukivaikeudet Korkeakouluopiskelijoiden lukivaikeudet ja hyvät käytännöt opiskelun tukemiseksi. Elina Taskinen. Turun yliopiston opiskelijapalvelut 2008.http://esok.jyu.fi/julkaisut/luki/
5. Quality Assurance Agency for Higher Education 2009. Code of practice for the assurance of academic quality and standards in higher education. http://www.qaa.ac.uk/academicinfrastructure/codeOfPractice/section3/draft09/COPsec3Draft.pdf