3.3 Tutkimuseettiset kysymykset

Tutkimushaastatteluun liittyy aina tiettyjä eettisiä ongelmia. Vaikka haastattelussa pyritään vapaamuotoisuuteen, tutkija määrää viime kädessä tilanteen kulun ja siihen liittyy hierarkkinen asetelma. Kun haastatteluissa lisäksi käsitellään sangen henkilökohtaisia asioita, on tasapuolisuuden ohella syytä kiinnittää huomiota luottamuksellisuuteen.

Tilanteen tasapuolistamiseksi haastateltaville selvitettiin ennen haastattelua hankkeen taustat ja tarkoitus sekä korostettiin nimettömyyttä ja luottamuksellisuutta. Heiltä kysyttiin, miltä haastattelutilanne tuntui ja annettiin mahdollisuus antaa haastattelijalle palautetta. Lisäksi varmistettiin suostumus siihen, että yksi ulkopuolinen henkilö eli litterointityön tekevä tutkimusavustaja kuulee haastattelut.

Myös haastateltavien anonyymius on tässä tutkimuksessa haaste. Vammaisia tai kuuroja opiskelijoita on korkeakouluissa vähän, ja pienemmillä paikkakunnilla heitä saattaa asua vain muutamia. Haastateltavien nimettömyys on pyritty varmistamaan poistamalla lainauksista kaikki erisnimet sekä tarvittaessa muut tunnistetiedot. Lainauksien yhteydessä ei ole mainittu puhujan ikää, koulutusalaa, asuinpaikkaa tai muuta vastaavaa tietoa, ellei se ole asiayhteyden kannalta välttämätöntä.

Aineiston analyysi etenee seuraavasti. Aluksi tarkastellaan haasteltujen koulutusvalintoja ja siirtymiä peruskoulun jälkeisen sekä toisen asteen jälkeisen koulutuksen osalta. Seuraavaksi eritellään teemoittain etenevässä analyysissa erilaisia koulutukseen vaikuttavia tekijöitä. Esteiden osalta tarkastellaan toisaalta sitä, minkälaisia esteitä on kohdattu sekä toisaalta sitä, miten niiden koetaan vaikuttaneen omaan opiskeluun. Seuraavaksi valotetaan haasteltujen kokemuksia työmarkkinoilta, heidän käsityksiään omista työllistymismahdollisuuksistaan sekä työelämään kohdistuvista odotuksista. Lopuksi pohditaan koulutuspolun rakentumiseen vaikuttavia asioita kokonaisuutena.

Seuraavaksi: 4 HAASTATELTUJEN KOULUTUSSIIRTYMÄT

Edellinen: 3.2 Aineiston analyysi