ESOK-hanke 2006-2011

Lukivaikeus ja opiskelu Iso-Britanniassa

International Dyslexia Study Day 13.-14.03.2007

Soutajat joella

Iso-Britanniassa on kehitetty voimakkaasti "ei-tyypillisten" opiskelijoiden yhdenvertaisia opiskelumahdollisuuksia. Vammaisten opiskelijoiden oikeuksia ja oppilaitosten velvollisuuksia täsmennettiin 2001 syrjinnän vastaiseen lakiin laaditulla SENDA-asetuksella. Opiskelun esteiden poistamiseksi on 1990-luvulta lähtien toteutettu useita toimintaohjelmia ja lukuisia hankkeita.

Vierailu toi tilaisuuden tutustua lähemmin käytännön kokemuksiin opiskelumahdollisuuksien kehittämisestä opiskelijoille, joilla on lukivaikeus. Mielenkiintoista oli myös nähdä, eroavatko Englannnin ja Skotlannin akateemiset ilmapiirit toisistaan. Skotlanti sai vuonna 1999 itsehallintoaseman on sen jälkeen toteuttanut omaa sosiaali- ja koulutuspolitiikkaansa.

Opintomatkan järjesti Forum for lese- og skrivestøtte, norjalainen ryhmä lukivaikeuden, opiskelun ja työelämän asiantuntijoita. Matkajärjestelyistä vastasi Gunnar Michelsen NAV NONITE -apuvälinekeskuksesta ja seminaariohjelman valmistelusta Holly K. De Pellicer Oslon yliopiston vammaisten opiskelijoiden opintoneuvonnasta.


Keväinen näkymä Durhamin yliopistolta

Lisätietoa


Seminaaripäivien ohjelma

13.04. School of Education, Durham University

  • Supporting Students in Higher Education. Sue Cain, Director of Student Support, University of Sunderland
  • Researching the Experiences of Individuals with Dyslexia. Steve MacDonald, University of Sunderland
  • Supporting dyslexic students at Durham University. Hilary Osbourne Director of DUSSD, Durham University
  • Dyslexia Friendly Schools. Mary Coffield, Learning Support Adviser & Jenny O'Neil, Educational Psychologist. Durham LEA
  • Dyslexia support in School. Judith Wolfe, Special Educational Needs Co-ordinator

Järjestäjä Dr Barbara Riddick, School of Education, Durham University

14.04. BRITE Centre, Edinburgh

Järjestäjä Alison Cox, BRITE Centre.

Stephen MacDonald. Researching the Experiences of Individuals with Dyslexia.

MacDonald ja Riddick Steve on juuri saanut valmiiksi väitöskirjansa dysleksiasta, vammaisuudesta ja sosiaaliluokasta. Hän tarkastelee esityksessään lukivaikeuden sosiologiaa vammaisuuden eri tulkintojen perusteella. Hänen mukaansa lukivaikeuden yhteiskunnallinen rakentuminen on yleensä jäänyt kokonaan vaille huomiota.

Teoreettisina perusteluinaan MacDonald käyttää tunnettujen Iso-Britanian vammais- ja dysleksiatutkijoiden lisäksi Danemarkia, joka edellyttää sekä aivotoiminnan että yhteiskunnan piirteiden huomioimista lukivaikeuden osatekijöinä. MacDonald pitää tarpeellisina koulutusajattelun muutoksina:

  • Koulutuskäytäntöjen etualalla tulee olla sosiaalisen vammaisuuden mallin
  • Käytäntöjen tulee olla yhteydessä teoreettiseen tietoon dysleksiasta
  • Tarpeiden arvioinnin tulee edistää voimaantumista
  • Toimintarajoitteen ja vammaisuuden vuorovaikutus on tunnistettava
  • Dysleksia tulee politisoida

Stephenille lukivaikeus on myös omakohtaisesti tuttu. Hänen vakava lukivaikeutensa diagnosoitiin vasta parikymppisenä. Stephen kertoo lukivaikeusleiman saamisen olleen hänen korkeakouluopintoihin palatessaan suuri helpotus ja mahdollisuuksien avaaja. Hän pystyi kehittämään selviytymisstrategioita lukemista ja kirjoittamista varten sekä loi eräänlaisen pikakirjoituksen muistiinpanoihin. Hän sai myös käyttöönsä äänitallenteet luennoista ja tietokoneohjelmiston kurssin tekstiaineistojen käsittelyyn. "Ilman tätä kaikkea ei korkeakouluopiskelu olisi onnistunut, väitöskirjatyöstä puhumattakaan" Stephen huomauttaa (1).

Tohtoriopinnoissaan Newcastlen yliopistossa Stephen Macdonald on ohjaansa kanssa löytänyt hyödyllisiä käytäntöjä lukivaikeuden vaikutusten vähentämiseksi opiskelussaan. "Motivaatiotani ja luottavaisuuttani jatko-opiskelijana vahvisti se, että ohjaajani ja yliopiston vammaispalvelut ottivat alusta lähtien tarkasti huomioon asiat, joita vammaisena opiskelijana kohtasin."

Stephenin kohdalla vastaanottava osapuoli ohjaustapaamisissa on ollut pikemminkin ohjaaja kuin opiskelija. Ohjaaja on räätälöinyt opiskelijan kurssikirjallisuutta sisältämään enemmän julkaistuja artikkeleita ja vähemmän paksuja kirjoja. DSA-rahoituksellaan Steve on ostanut sylimikron ja perehtynyt saneluohjelmaan, jota käyttää kirjastosta tarkoitukseen varatussa huoneessa. "Aloin kehittää selviytymisstrategiaa jo opintojen alkuvaiheessa, mutta lisätuki yliopistolta on ollut käänteentekevä sekä opiskelun osalta että henkilökohtaisesti (2).

Lähteet

  1. MacLeod, D. 2005. Dyslexia dismissal sparks angry defence. Eduction Guardian. Higher News.
  2. Resource of inspiration. HERO. Inside HE. 2005.


Alison Cox. Setting the Scottish Scene.

Cox kuvailee UK:n Skotlannin toimintaympäristöjä. UK:n asukasluku on noin 60 miljoonaa, pinta-ala n. 240 000 neliökilometriä, väestöstö 66% on 15-64-vuotiaita, yliopistoja on 180 collegeja 400. Skotlannissa väestö on noin 5 miljoonaa, pinta-ala n. 80 000 neliökilometriä, yliopistoja on 21, collegeja 43. Skotlannissa terveydenhuoltoa ja koulutusta on kehitetty aktiivisesti vuodesta 1999, kun Skotlanti 300 vuoden tauon jälkeen sai itsehallinnon ja oman parlamentin.

Koulun jälkeisen opiskelun selvitysraportti (Beattie Committee) kuvaili tilanteen ja kehittämistoimenpiteet niiden opiskelijoiden huomioon ottamiseksi, jotka tarvitsevat lisätukea. Raportin mukaan mm. opiskelijoiden mahdollisuudet olivat asuinalueen perusteella niin erilaiset, että muutoksia tarvittiin syrjinnän vastaisen lain (DDA IV 2001) noudattamiseksi. Yksi toimenpide oli perustaa BRITE Centre vastaamaan keskitetysti koulutuksessa ja työssä tarpeellisesta asiantuntemuksesta, neuvonnasta, tuesta ja apuvälineistä. B.R.I.T.E = Inclusiveness in Tecnology and Education.

BRITE edistää henkilöstön oppimista toinen toistensa kokemuksista ja onnistumisten jakamista. Tavoitteena on inklusiivisten käytäntöjen levittäminen opetukseen ja opiskeluun. Toimintatapoja ovat:

  • Henkilökohtainen neuvonta ja tuki
  • Virtuaalinen tapaamispaikka
  • Verkkosivu
  • Akkreditoitu inkluusiokoulutus
  • Apuvälineiden arviointi ja käytön opastus
  • Seminaarit
  • Laitelainaus

Toiminnan toteuttamiseksi BRITE työllistää 4 kokoaikaista ja 3 osa-aikaista työntekijää, keskuksen vuosittainen rahoitus on 250 000 puntaa. Keskus järjestää korkeakoulujen henkilöstölle keskimäärin 6 koulutuspäivää vuodessa ja sillä on 200 yhteyshenkilöä eri korkeakouluissa.

Cyril Hellier & Ron Crichton. The role of the Post-school Educational Psychological Services.

Cyril Hellier kertoo siirtyneensä Englannista ja kokeneensa uuden ympäristön haltuun ottamiseen palkitsevaksi haasteeksi. Ammattikorkeakoulut ovat itsenäisiä toimijoita eivätkä kansallinen järjestelmä, mikä lisää haasteita. Hellier pitää arviointia ja interventiota erottamattomina. Onnistumisen edellytys on kulttuurinen muutos, joka ei toteudu yksinomaan lain voimalla. Tarvitaan lukivaikeus- ja aspergerystävällisiä kouluja. Tarvitaan työtä eri politiikkojen yhteensovittamiseksi.

Opiskelun aloittavista 14-21% ei valmistu, joten vaikka koulutus joiltain osin näyttää onnistuvan, ei tilanne elinikäisen oppimisen näkökulmasta näytä hyvältä. Yksi syy on, että yksilöllisiä tarpeita ei tunnisteta.

Lisätietoa