Artikkelit

Helmikuu 2011

Lukivaikeuksien kautta voittoon

Otto Myöhänen: "Erityisen mielekäs lisä on vapaasti valittava opintojakso "Opi oppimaan", jossa opitaan tunnistamaan oma oppimistyyli ja harjoitellaan oppimisen taitoja. Kurssi on yleishyödyllinen ja siitä voi olla apua jokaiselle."

Otto Myöhäsen artikkeliin.

Koodinimi CDS

Otto Myöhänen: "CDS:n yksi kehitteillä oleva palvelu nousee käytännöllisyydessään ja tarpeellisuudessaan esille. Opiskelijoiden käyttöön suunnitellaan verkkopohjainen "huoliviesti", joka milloin tahansa tavoittaa ammattikorkeakoulussa nimetyn henkilön, joka osaa huoleen reagoida."

Otto Myöhäsen artikkeliin.

Te vastasitte, me kuuntelimme (osa 2)

Otto Myöhänen: "Yksi vastaaja ilmoitti, että hän sai paljon eväitä viedä esteettömyyttä eteenpäin omassa korkeakoulussaan. Seuraavaksi hän keskustelee koulunsa johdon kanssa liittymisestä ESOK-verkostoon."

Otto Myöhäsen artikkeliin.

Te vastasitte, me kuuntelimme (osa 1)

Otto Myöhänen: "Lisäksi 'ESOK' -terminä on juurtunut esteettömyysasioihin jo sen verran, että yksi vastaaja käytti sitä esteettömyyden synonyymina."

Otto Myöhäsen artikkellin.

Loppukeskustelu

Otto Myöhänen: "Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 26 korkeakoulua. Listalla huomiota herätti Poliisiammattikorkeakoulu."

Otto Myöhäsen artikkellin.

Yhdessä kuljimme eteenpäin

Otto Myöhänen: "KYKY-hankeen Johanna Kujala ja Laura Heinonen aloittivat esityksensä ohjaamalla seminaarin osallistujille venytysharjoitukset. Pirteällä mielellä jaksaa paremmin."

Otto Myöhäsen artikkellin.

Tammikuu 2011

Kaikki menevät internettiin

Otto Myöhänen: "Mietin, voisiko tietotekniikan osaamisesta muodostua eräänlainen kansalaistaito. Olisi tietyt perusasiat esteettömyyden kannalta, jotka "jokainen" tietokonetta käyttävä hallitsisi. Puupponen ei innostu ajatuksestani."

Otto Myöhäsen artikkeliin.

Muista lukea myös artikkelin toinen osa.

Liian kaunis mieli

Otto Myöhänen: "Taideteoksen tehtävä ei ole tarjota realismia ja varsinkin elokuvan tarkoitus on viihdyttää, mutta usein katsoja harhautuu uskomaan teoksen esittämän maailman todenmukaisuuteen."

Otto Myöhäsen artikkeliin.

Väldigt bra, kajahtaa Noviasta

Otto Myöhänen: "Itse kiinnostun elektronisesta lukulaitteesta C-pen, joka on skannaava kynä. Kyseessä on erittäin käytännöllinen väline kenelle tahansa tutkimusta tekevälle, joka tarvitsee teoksesta suoria sitaatteja."

Otto Myöhäsen artikkeliin.

Joulukuu 2010

Esteettömyys ajaa lintsaamaan?

Otto Myöhänen: "Oppilaitos pilasi yliopistourani jakamalla luentomateriaalit etukäteen: ajauduin lintsauskierteeseen!"

Otto Myöhäsen artikkeliin.

Muista lukea myös Turun yliopiston henkilökunnan näkemyksiä artikkelin aiheeseen tästä haastattelusta.

Jokamiehen tekstitystä

Otto Myöhänen: "Harrastelijatekstittäjät toimivat harvoin heille annetun luvan kanssa, joten heidän tekemänsä työ on täysin ilmaista. Palkaksi riittää, että he saavat liittää oman nimimerkkinsä tekstityksen osaksi."

Otto Myöhäsen artikkeliin.

Kaikki opiskelijat tarvitsevat tukea - ja halauksia

Otto Myöhänen: "Nyyti on painattanut leikkimielisen HaliCardin, jota voi kuljettaa mukaan vaikka lompakossa pankki-, etu- ja kirjastokorttien seassa. Korttia voi vinguttaa, kun sen haltija kaipaa halausta."

Otto Myöhäsen artikkeliin.

Lukeminen on jokaisen oikeus

Otto Myöhänen: "Korkeakoulujen esteettömyysvaatimuksiin on herätty Suomessa oikeastaan vasta 2000-luvulla. Sen takia onkin yllättävää, että nyt elektronisia ja kohokuvioisia sekä ääni- ja pistekirjoja lukemisesteisille tarjoava Celia on toiminut alallaan jo vuodesta 1890 lähtien."

Otto Myöhäsen artikkeliin.

Lokakuu 2010

Elokuu 2010

Lokakuu 2009

Matkalla kohti kaikille avointa koulutusta Euroopassa?

Paula Pietilä: "opiskelijavaihdon näkökulma ohjaa tarkastelemaan myös yliopiston yleistä esteettömyyttä kriittisemmin: Onko yliopisto esteetön myös ulkomaalaiselle opiskelijalle?" Paula Pietilän artikkeliin.

Oppiva-hankkeessa kartoitusta, koulutusta ja kokeiluja monenlaisten oppijoiden tueksi

Helena Korhonen Mikkelin ammattikorkeakoulu: "hankkeessa on kokeiltu erilaisia oppimisen apuvälineitä, mm. skannaavaa sanakirjakynää opinnäytetöiden tiedonhankinnan yhteydessä ja nettisivuja PDF-tulosteiksi helposti muuttavia ohjelmia. Samoin keväällä 2010 aloitetaan uutena tukimuotona kirjoittamispaja, jonne opiskelijat voivat tulla kirjallisine tehtävänantoineen ja saada tiedonhankinnan ja kirjoittamisen ohjausta suomen kielen opettajalta ja informaatikolta." Helena Korhosen artikkeliin.

Syyskuu 2009

Diak itä tukee ja edistää työyhteisöjen monimuotoisuutta ja työmarkkinoiden esteettömyyttä

Pirkko Pätynen ja Sirpa Ylönen: "Esteettömyys tukee myös yhteiskuntavastuullisen työllistämisen toteutumista, jota työyhteisöt voivat käyttää markkinointivalttinaan. Kun kilpailu työvoimasta kiristyy, kilpailussa menestyvät ne työnantajat, joilla on hyvän työpaikan maine."
Pätysen ja Ylösen artikkeliin.

Kesäkuu 2008

Esteettömyys työmarkkinoiden tulevaisuuden haasteena

Minna Poikolainen: "Työhön haluavia kehitysvammaisia on maassamme noin 3000 ja näistä työllistyneitä on vain 300 henkilöä. Todellisuus ei kohtaa ajatusta siitä, että jokaisella kansalaisella olisi oikeus työntekoon. Kehitysvammajärjestöjen tekemän kyselyn mukaan kyselyyn vastanneet arvostivat työnteossa palkan lisäksi työn tarjoamaa mielekästä tekemistä, uusien asioiden oppimista sekä työkavereita. Myös muille vammaryhmille ja vajaakuntoisille henkilöille työnteko voisi olla yksi kuntoutumisen ja yhteiskunnassa toimimisen keino."
Minna Poikolaisen artikkeliin

Esteettömästi työelämään

Teija Vartiainen: "Haastattelemani kaupanalan ammattilaiset näkivät siis tärkeimmäksi seikaksi sen, että ”ihminen osaa työnsä”. Heille oleellista näyttäisi siis olevan se, että työt tulevat hoidetuiksi hyvin, ei se, millaisilla ominaisuuksille varustettu ihminen ne tekee. Kehitysvammaisuutta itsessään ei nähty esteenä työllistymiselle. Mahdolliset esteet liittyivät siihen löytyykö kehitysvammaiselle henkilölle sellaisia työtehtäviä joista hän pystyy suoriutumaan itseään ja työyhteisöä tyydyttävällä tavalla.".
Teija Vartiaisen artikkeliin

Tammikuu 2008

Aikuisten oppimisvaikeudet - poissa silmistä, poissa mielestä?

Johanna Korkeamäki: "Suomalaisessa yhteiskunnassa on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota aikuisten oppimisvaikeuksiin, vaikka 5–10 prosenttia väestöstä elää niiden kanssa koko ikänsä." Johanna Korkeamäen artikkeliin

Marraskuu 2007

Ihmisenkokoista esteettömyysteknologiaa

Esko Kähkönen: "Suurten ikäihmisten joukon selviytymiseen tarvitaan entistä enemmän teknisiä ja tietoteknisiä apuvälineitä. Rahaa on liikkeellä silloin, kun alan teollisuus lähtee liikkeelle. Kokonaisuudessaan it-alan jättien toiminta esteettömyysalueella näyttää vielä varovaiselta." Esko Kähkösen artikkeliin

Toukokuu 2007

Viittomakielen tulkkipalvelut siirtymässä kunnilta valtioille – muuttuvatko opiskelumahdollisuudet?

Marika Rönnberg: "Mahdollinen muutos toisi eri kunnissa asuville tasa-arvoa. Nyt palvelujen saaminen riippuu siitä, missä kunnassa asuu ja millainen on kunnan taloudellinen tilanne." Marika Rönnbergin artikkeliin

Tammikuu 2007

Saavutettavaa verkko-opetusta käytännön toimenpiteillä

Anneli Salomaa: "Kun luodaan selkeät pelisäännöt verkko-opetuksen saavutettavuudelle ja noudatetaan niitä, edistetään opiskelumahdollisuuksien yhdenvertaisuutta." Anneli Salomaan artikkeliin

Syyskuu 2006

Esteettömyysperiaatteen kehitys ja YK

Timo Saloviita: "Esteettömyyden käsite (design for all, universal design) on viime vuosina yleistynyt vammaispoliittisessa keskustelussa. On kiinnostavaa havaita, että Yhdistyneillä Kansakunnilla ja sen alajärjestöillä on ollut koko järjestön olemassaolon ajan merkittävä vaikutus vammaisuutta koskevaan keskusteluun ja vammaisuuden tulkintoihin." Timo Saloviidan artikkeliin

Kesäkuu 2006

Kesänovelli: Hautajaiset

Jari Klemetti: "Voidaan kai ajatella että ihmiset pitivät tanssittajasta, koska hän osasi joitain temppuja. Osasi hauskuttaa liikkeillään saaden muut elehtimään." Jari Klemetin novelliin

Toukokuu 2006

Yhdenvertaisuus puntarissa - opiskelijan puheenvuoro

Jouni Vornanen: Yhdenvertaisuutta korkeakouluissa ei ole aikaisemmin tutkittu kovinkaan kattavasti, joten tradenomi  Kati Tuovinen päätti tarttua härkää sarvista. Onhan Suomikin sitoutunut moniin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviin kansainvälisiin sopimuksiin. Jouni Vornasen artikkeliin

Huhtikuu 2006

Kolhuja nupissa

Liisa Lavi-Eskelinen: "Markkinatalous siis määrittelee ihmisten ominaisuudet ja heidän tarpeensa, vaikka tilanteen pitäisi olla päinvastainen.."Liisa Lavi-Eskelisen artikkeliin

Maaliskuu 2006

Aivan arkisia asioita

Hannu Puupponen: "Opetusalalla kaikilla henkilöstön jäsenillä on valtaa, jota heidän tulisi käyttää opiskelijan osallistumisen ja oppimisen hyväksi. Arjen käytäntöihin sisältyy kuitenkin eri osanottajia eriarvoistavia asenteita ja toimintatapoja, joita ei virkamies tai -nainen työssään usein itse tiedosta." Hannu Puupposen artikkeliin

Helmikuu 2006

Oikeudellinen katsaus vammaisten opiskelijoiden asemaan korkeakouluissa

Jukka Kumpuvuori: "Aiemmin vammaisuus määriteltiin puhtaan lääketieteellisesti, kun nykyään pyrkimys on määritellä vammaisuus yksilön ja ympäristön välisen suhteen avulla. Tämä tarkoittaa, että ympäristön tulee sopeutua yksilöiden erilaisiin ominaisuuksiin ja tarpeisiin." Jukka Kumpuvuoren artikkeliin