Keskeinen sanasto
DAISY-kirjat
DAISY-äänikirjat ovat ääneen luettuja kirjoja, jotka on tallennettu DAISY-muotoon cd-rom-levylle. DAISY-rakenteen johdosta kirjoissa on helppo siirtyä sivulta ja luvusta toiseen. Kirjoihin voi myös jättää kirjanmerkkejä.
DAISY-äänikirjoja voi kuunnella tähän tarkoitukseen kehitetyllä DAISY-soittimella tai tietokoneella. DAISY-soittimet sopivat myös audio-cd-levyjen kuunteluun. DAISY-kirjoja voi kuunnella myös joillakin mp3-kuuntelun mahdollistavilla cd-soittimilla. (Suomen DAISY-konsortio)
Design for All, Universal Design
Universal design (Euroopassa usein Design for All) tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua kaikkien käytettäviksi mahdollisimman laajasti ilman mukautuksen tai erityisratkaisujen tarvetta. Universal design ei sulje pois vammaisilta henkilöiltä tarvittavia apuvälineitä (United Nations 2006).
Esteettömät palvelut Design for all -periaatteella
Korkeakoulujen palveluja ja ympäristöjä voidaan luokitella yleinen-erityinen-jaottelua havainnollisemmin peruspalveluihin ja ryhmää koskeviin, yksilöllisiin sekä henkilökohtaisiin palveluihin (ks. http://www.universell.no).
Monenlaisuuden huomioon ottava suunnittelu tarkoittaa perus- tai valtavirtapalvelujen kehittämistä mahdollisimman laajasti potentiaalisten käyttäjien kirjolle sopiviksi. Esimerkiksi automaattisesti avautuvat ovet ja hyvä akustiikka tekevät tiloista kaikkien kannalta paremmat toimia. Peruspalveluja täydentävät erilaisia ryhmiä koskevat järjestelyt, jotka vastaavat useiden korkeakoulun jäsenten samanlaisiin tarpeisiin. Esimerkkejä ryhmäjärjestelyistä ovat ruokalan sokerittomat ja laktoosittomat vaihtoehdot sekä luentosalien induktiosilmukat. Yksilölliset järjestelyt sovitaan usein erikseen. Yksilöllisiä järjestelyjä ovat esimerkiksi lisäaika tai erillinen tila tentissä. Monet opiskelussa tarvittavat henkilökohtaiset palvelut ja apuvälineet järjestetään Suomessa terveydenhuollon, KELAn tai opiskelijan kotikunnan kautta.
Erilainen oppija
Erilainen oppijuus liitetään usein lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin, matemaattisen hahmottamisen vaikeuteen, koordinaation tai hahmottamisen vaikeuteen tai aivojen tiedonprosessoinnin erilaisuuteen. Jokaisen opiskelijan tilanne on yksilöllinen. Korkeakoulu voi opiskelu- ja työyhteisönä vaikuttaa merkittävästi erilaisen oppijan osallistumiseen ja erilaisten opiskelustrategioiden hyödyntämiseen.
Esteettömyys
Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys koskettaa korkeakoulussa kaikkia opiskelijoita ja koko henkilöstöä, mutta erityisen tärkeää se on niille korkeakouluyhteisön jäsenille, joilla on jokin vamma, jotka ikääntyvät tai kuuluvat kulttuurisiin tai kielellisiin vähemmistöihin (Laaksonen 2005).
Lukemisesteinen
Lukemiseste voi olla esimerkiksi näkövamma, luki- tai oppimisvaikeus tai lihassairaus (Celia-kirjasto). Positiivinen erityiskohtelu Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on yhdenvertaisuus. Positiivisessa erityiskohtelussa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimenpitein tai -järjestelyin, jos hän on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan (Yhdenvertaisuus.fi).
Syrjintä
Tilanteet ja prosessit, joissa henkilö joutuu tai asetetaan muita huonompaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperänsä, sukupuolensa, ikänsä, uskontonsa, vammansa, seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä vuoksi. Syrjintä ei perustu siihen, millaisia ihmiset todella ovat, vaan siihen, mitä mielikuvia ja ennakko-oletuksia heihin liitetään. Syrjinnässä on kyse poissulkemisesta, ja siihen liittyy viesti syrjityn erilaisuudesta ja huonompiarvoisuudesta (Yhdenvertaisuus.fi).
Vamma
Käytännöllisen määritelmän mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden vuoksi erityisiä pitkäaikaisia tai pysyviä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista (Vammaispalvelulaki 2 §). Sosiaalisen määritelmän mukaan vamma ei ole vain lääketieteellinen käsite, vaan liittyy yksilön ja hänen ympäristönsä väliseen suhteeseen. Vammaisuuden sosiaalisen mallin mukaan juuri ympäristö on usein se, joka vammauttaa ihmisen, ei hän itse (Yhdenvertaisuus.fi).
Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuuslain tavoitteena on tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Jos mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu jonkun opiskelijan kohdalla, korkeakoulun on toteutettava positiivisia tukitoimia, erityisjärjestelyjä. Lisäksi tulee vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (Yhdenvertaisuuslaki 4.1§).
