ESOK-hanke 2006-2011

Esteetön opiskelu -seminaarin palaute

Seminaariin osallistui 79 henkilöä eri korkeakouluista ja järjestöistä. Ammattikorkeakouluja oli edustettuna 19 ja yliopistoja 13. Yhteenlaskettuna paikalla oli 68 % maamme korkeakouluista. Taideteollinen korkeakoulu oli ainoa taidealan edustaja. Ammattikorkeakoulujen toimijoita oli osallistujista 45 %, yliopistojen toimijoita 41 % ja järjestöjen edustajia 14 %. Naisia oli huomattava enemmistö, 81 %. Vertailukohdaksi tilastotiedoissa naisten osuus opetushenkilöstössä on ammattikorkeakouluissa 57 %, yliopistoissa 52 %.

Monipuolinen, positiivinen ja pohdiskeleva palaute

Palautetta seminaarista kirjoitti puolet osallistujista. Yleisesti ottaen vastaajat näkivät paljon vaivaa kirjoittaessaan monipuolisia ja perusteltuja palautteita. Verkostotyöhön ja koulutukseen liittyvät toiveet olivat vahvimmin esillä. ESOK-hanke toiveiden yhtenä mahdollisena toteuttajana sai terveisiä myös useimmissa vastauksissa. Seminaaripuheenvuoroja ei kommentoitu aivan yhtä vilkkaasti, mutta ehkä sitäkin ponnekkaammin.

Eniten palautetta annettiin Design for All -alustukselle, OTUS rs:n tutkimukselle ja Turun yliopiston esteettömyystyöesittelylle. Nämä keräsivät selvimmin positiivisen palautteen. Opetusministeriön puheenvuoro ja opintopsykologitoiminnan esittely puolestaan herättivät kysymyksiä ja erilaisia näkemyksiä. Vähiten kommentteja keräsi SAMOK- ja SYL-opiskelijajärjestöjen puheenvuoro, mutta kysymys olikin ESOK-hankkeen esittelyn kommentoinnista, ei itsenäisistä puheenvuoroista.

Lisää tietoa ja yhteistyötä

Kysyttäessä esteettömyyttä parhaiten edistävää valtakunnallista verkostotyön toimintatapaa, yhteiset verkostotapaamiset, koulutukset ja esteettömyyskartoitusten ja selvitysten tekeminen nousivat keskeisimmiksi (kuvio 1). Sähköpostilista sai kannatusta alle puolessa vastauksista, mikä ehkä liittyy yhä yleisempään kokemukseen liiallisesta sähköpostikuormasta. Kansainväliset seminaarit ja opintomatkat herättivät vain vähän mielenkiintoa.

Kuvio 1: Verkostotyön edistäminen
KUVIO 1. Toiveet verkostotyön toimintatavoiksi (n=37)
Kuvio tekstinä

Toimintatavoista todettiin myös, että ”nämä ovat kaikki tarpeellisia”. Yhteistyön merkitys kaikessa tekemisessä ja tiedon levittämisessä korostui annetuissa kommenteissa. ESOK-portaalin kaltainen toimintaa ja hyviä käytäntöjä kokoava tietopankki nähtiin tärkeäksi ja sen kehittämistä ja pysyvyyttä toivottiin jatkossakin.

Laaja-alainen koulutus tarpeen

Koulutusta tarvitaan vastaajien mielestä laaja-alaisesti. Eniten koulutusta toivottiin esteettömyydestä yleensä, opetusjärjestelyistä, opinto-ohjauksesta sekä oppimisen erilaisuudesta (kuvio 2). Muut esteettömyyskoulutusvaihtoehdot (viestintä, verkko-opetus, oppimateriaalit, apuvälineet ja tilat) saivat myös tasaisen kannatuksen. Sen sijaan vammaisuuteen liittyvä koulutus kiinnosti vain viittä vastaajaa.

Kuvio 2: Esteettömyyskoulutus
KUVIO 2. Toiveet esteettömyyskoulutuksen sisällöiksi (n=36)
Kuvio tekstinä

Esteettömyyttä koskevaa yleiskoulutusta toivottiin järjestettävän ”mahdollisimman laajalle osalle yhteisöä” aina opiskelijoista johtoportaaseen asti. Koulutusta kaivataan myös opetusjärjestelyihin ja opinto-ohjaukseen lähinnä opetus- ja ohjaushenkilöstölle, opintopsykologeille sekä suunnittelijoille, mutta myös esimiesten ja opiskelijoiden uskotaan hyötyvän tällaisesta koulutuksesta. Oppimisen erilaisuuteen liittyvää koulutusta tulisi tarjota koko henkilöstölle. Koulutukseen kaivataan toimivia malleja ja käytäntöjä sekä selvyyttä terminologiaan.

Toimenpiteitä toivottiin sekä hankkeelta että ministeriöltä

ESOK-hankkeelta toivottiin ennen kaikkea verkostotoiminnan koordinointia, tukea henkilöstökoulutuksiin ja tietoa suositusten laatimiseen osallistumisesta. Yhteiset minimitason suositukset korkeakouluille erilaisten oppijoiden palveluista nousivat myös esiin kommenteissa.

Vapaassa kommentoinnissa toivottiin esteettömyyden ottamista prioriteettilistalle, kun OPM ja amk-johto käyvät neuvotteluja. OPM:n pitäisi rahoittaa erityistä tukea tarvitsevien pilottihankkeita ja tuoda tällaisten hankkeiden tarpeellisuus esille amk-sektorilla. Korkeakoulujen johto tarvitsee tietoa, ”riittävän hyvää ja selkeää kirjallista materiaalia”, jotta asia etenee myös strategiaan saakka. Ehdotettiin myös lainsäädäntöä mahdollisuutena vaikuttaa koulutuksen ja työn tarjoajiin. Esitettiin ”Peruskysymys: pitääkö/saako tämä opiskelija olla täällä? Jos tätä epäröidään tai ollaan eri mieltä niin ratkaisuja ei edes koeteta hakea.” Opiskelijoiden kuulemista pidettiin tärkeänä ja toivottiin, että ”esteettömyysajatus voisi oikeasti olla mainstreamia, kuten esityksessä todettiin.”