ESOK-hanke 2006-2011

ESOK-jatkohankkeen loppuraportti, yliopistosektori

ESOK-jatkohankkeen 2010-2011 loppuraportti yliopistosektorin osalta. Tekijä: Paula Pietilä, Turun yliopisto
RAPORTTI KOSKIEN KORKEAKOULUJEN ESTEETTÖMYYSVERKOSTON KÄYNNISTÄMISEEN TURUN YLIOPISTOLLE MYÖNNETTYÄ VALTIONAVUSTUSTA

YLEISTÄ

 Opetus-ja kulttuuriministeriö myönsi 18.3.2010. Turun yliopistolle 15.000 euroa valtionavustuksena korkeakoulujen esteettömyysverkoston käynnistämistä varten, dnro: 102/523/2009. Vuodelle 2010 myönnetyn rahoituksen käyttöaikaa ja projektin raportointi ajankohtaa on jatkettu toukokuun 2011 loppuun.

Hanketta on suunniteltu ja toteutettu tiiviissä yhteistyössä Diakonia ammattikorkeakoulu oy:n kanssa. Diakonia ammattikorkeakoulussa hankkeen vastuuhenkilönä on toiminut Merja Ylönen.

HALLINTO

Hankkeen projektikoordinaattorina on toiminut vammaisasiamies Paula Pietilä 30 %:n osuudella kokonaistyöajastaan. Hankkeelle myönnettyä valtionavustusta on käytetty projektikoordinaattorin palkkamenoihin ja hankkeeseen liittyviin matkakuluihin, sekä esitemateriaalin tuottamiseen toukokuussa järjestettyyn Pohjoismaiden Ministerineuvoston neuvoston seminaarin liikkuvuuden esteettömyyttä käsitelleeseen työpajaan.

Korkeakouluharjoittelija Otto Myöhänen työskenteli hankkeessa ajalla 1.12.2010-28.2.2011. Harjoitteluun kuului hankkeen tiedottamiseen ja koulutuksen suunnitteluun liittyviä tehtäviä. Otto Myöhänen tuotti haastatteluja ja artikkeleja ESOK-portaaliin ja osallistui verkostoseminaarin ”Yhdessä eteenpäin” suunnitteluun ja toteutukseen. Harjoittelun päätyttyä Myöhänen tuotti esitemateriaalin edellä mainittuun Pohjoismaiden Ministerineuvoston seminaarin työpajaan.

ESOK-hankkeen aikana toiminut ”Esteettömyyden kehittämistoimikunta” jatkoi toimintaansa myös jatkohankkeen ohjausryhmänä. Toimikunta kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa.

TAVOITTEET

Vuosina 2006-2009 toimineen valtakunnallisen ”Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa” (ESOK)-hankkeen yhtenä tuloksena syntyi  ajatus kansallisen korkeakoulujen esteettömyysverkoston rakentamisesta korkeakoulujen esteettömyys- ja saavutettavuustyön tukemiseen. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi tavoite käynnistää korkeakoulujen kansallinen esteettömyysverkosto ja pyrkiä juurruttamaan esteettömyystyö osaksi korkeakoulujen arkea sekä kehittää korkeakoulujen esteettömyystyötä. Näitä tavoitteita pyrittiin selkiyttämään seuraavien osatavoitteiden avulla:

•    Luodaan toimintamallit esteettömyydestä tiedottamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen korkeakoulusektorilla.
•    Kehitetään olemassa olevien toimintamallien pohjalta ehdotus verkoston toimintakäytänteiksi
•     Kehitetään yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa siten, että kansallinen kansainvälinen verkostoituminen on luonteva osa kansallisen verkostotoiminnan kehittämistä.

Seuraavassa projektin toimintaa tarkastellaan näiden osatavoitteiden näkökulmasta.

TOIMINTA

Esteettömyydestä tiedottaminen

Pääasiallisina tiedotuskanavina hankkeessa käytettiin Jyväskylän yliopiston sivuston alaisuudessa olevaa ESOK-verkkoportaalia ja hankkeen alussa perustettua ”Esteetön korkeakoulu, ESOK-verkosto”-facebook ryhmää, joka toimii osoitteessa: https://www.facebook.com/pages/Esteet%C3%B6n-korkeakoulu-ESOK-verkosto/199302286752559 .

ESOK- verkkoportaalissa julkaistiin ajankohtaista tietoa korkeakoulutuksen esteettömyyttä koskevista hankkeista ja tapahtumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Portaalissa ilmestyi myös verkostossa mukana olevien toimijoiden haastatteluja ja artikkeleja. Hankkeen aikana julkaistiin lisäksi viisi verkostotiedotetta, joissa kerrottiin hankkeen etenemisestä.  Verkostolle luotiin myös oma banneri ja logo, jota verkoston jäsenet voivat käyttää verkoston asioista tiedottamiseen ja markkinointiin.

 Kansallisesta ”Yhdessä eteenpäin”-seminaarista saadun palautteen perusteella ajan tasalla olevan tiedon ja tutkimustulosten välittäminen on eräs verkoston keskeinen tehtävä. Verkoston oman toiminnan edistymisen ja vaikuttavuuden kannalta tiedottaminen on myös avainasemassa. ESOK-verkkoportaalin olemassaoloa pidettiin välttämättömänä myös jatkossa ja hankkeen aikana pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja portaalin sijoituspaikaksi ja toiminta-alustaksi. Keskeisinä kriteereinä pidettiin toiminnan luotettavuutta, jatkuvuutta, esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä.  Portaalin ylläpidosta tehtyyn tarjouspyyntöön vastasi viisi toimijaa, joista ylläpitäjäksi valittiin Jyväskylän yliopiston Tietohallintokeskus, joka vastaa portaalin teknisestä ylläpidosta vuoden 2015 loppuun.

Esteettömyyttä koskevan tietoisuuden lisääminen

Aiemman ESOK-hankkeen aikana henkilöstökoulutus on todettu keskeiseksi tekijäksi esteettömyystietoisuuden lisääjänä. Tulleiden yhteydenottojen ja henkilöstökoulutusta koskevien pyyntöjen perusteella esteettömyyttä koskevan tiedontarve näyttää korkeakouluissa edelleen lisääntyvän. Hankkeen aikana saadun kokemuksen perusteella esteettömyys liitetään korkeakouluissa aiempaa kiinteämmin laajempaan yhdenvertaisuustematiikkaan, jolloin esteettömyydelle on mahdollisuus saada laajempaa kaikupohjaa myös hallinnollisesti.

 Helmikuussa hanke järjesti Helsingissä valtakunnallisen verkostokoulutuksen ”Yhdessä eteenpäin”, johon ilmoittautui 59 henkilöä. Koulutuksen tavoitteena oli jakaa osallistujille korkeakoulutuksen esteettömyyttä koskevaa ajankohtaista tietoa ja kartoittaa osallistujien toiveita kansallisen verkoston kehittämisestä, sekä antaa mahdollisuus hyvien käytäntöjen vaihtamiseen. Kansallisen verkoston toiminnassa osallistujien mielestä keskeisempiä asioita olivat uusimman ja tutkimuksiin perustuvan tiedon jakaminen, asenteisiin ja lainsäädäntöön vaikuttaminen, sekä kansainvälinen verkostoituminen ja tämän verkostoitumisen kautta saadun tiedon hyödyntäminen.

Hankkeen päätyttyä esteettömyyttä koskevan henkilöstökoulutusta tullaan jatkamaan verkostotyöhön osallistuvien korkeakoulujen omana toimintana. Vuosina 2011-2012 ainakin Turun yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu järjestävät vuoden esteettömyyttä koskevat koulutukset, jotka ovat avoimia  ESOK-verkoston jäsenille.

Verkoston toimintakäytänteiden kehittäminen

Hankkeen alkuvaihe, kevät ja alkukesä 2010, käytettiin hankesuunnitteluun ja toiminnan koordinointiin. Hankkeen alkuvaiheessa selvisi, että laajapohjaista hallinnollista tukea korkeakoulujen esteettömyysverkostolle on vaikea saada. Näin ollen päädyttiin lähestymään suoraan korkeakoulujen esteettömyystyössä mukana olevia toimijoita ja muita mahdollisia yhteistyötahoja.

Syyskuussa 2010 lähetettiin sähköpostitse kutsu liittyä korkeakoulujen esteettömyysverkostoon,( ESOK-verkosto) kaikille aiempaan ESOK-hankkeeseen osallistuneille korkeakoulujen yhteyshenkilöille. Opetushallitukselta saatiin lisäksi tiedot niistä korkeakoulujen yhteistyötahoista, joille oli mennyt ”Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa”-oppaan päivityspyyntö. Verkostokutsu julkaistiin myös ESOK-portaalissa.

 Toukokuun 2011 lopussa verkostossa oli mukana 28 korkeakoulua, joista yliopistoja oli yhdeksän (Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto). Yhteyshenkilöitä verkostoon oli ilmoittautunut nelisenkymmentä.

  Kevään 2011 aikana verkostoon ilmoittautuneilta tiedusteltiin sähköpostitse ja puhelimitse toiveita ja käytännön mahdollisuuksia osallistua verkostotyöhön. Mahdollisina verkostotyöhön osallistumisen muotoina mainittiin ESOK-verkkoportaalin päivitystyö, vuosittaisen ESOK-seminaarin järjestäminen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. Jo aiempien korkeakoulujen yhteyshenkilöiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella oli selvinnyt, että aiemmassa ESOK-hankkeessa kaavailtua toimintamallia, jossa verkostossa mukana olevat korkeakoulut toimisivat vuorotellen verkoston puheenjohtajina, ei voida toteuttaa, vaan työnjako verkostossa on toteutettava muulla tavoin, perustuen osallistujien käytettävissä oleviin resursseihin ja kiinnostuksen kohteisiin.

Toukokuun lopussa käytännön verkostotyöhön oli ilmoittautunut mukaan neljä korkeakoulua: Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Maija Hirvonen), Jyväskylän yliopisto (Hannu Puupponen), Tampereen ammattikorkeakoulu (Hanna Ilola) ja Turun yliopisto (Paula Pietilä). Mainituista korkeakouluista Jyväskylän yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita ESOK-verkkoportaalin ja sosiaalisen median päivittämisestä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu esteettömyyttä koskevan seminaarin järjestämisestä ja Turun yliopisto kansainvälisen yhteistyön kehittämisestä.

Toukokuussa ACP-ympäristössä järjestetyssä verkostokokouksessa, johon osallistui seitsemän korkeakoulun edustajat päätettiin, että käytännön verkostotyöstä kiinnostuneet korkeakoulujen edustajat kokoontuvat elokuussa Tampereella. Tässä kokouksessa työstetään verkoston toimintasuunnitelmaa ja päätetään työnjaosta.

Yhteistyön kehittäminen kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa

Korkeakoulujen esteettömyyttä koskevan toiminnan jatkamisen kannalta on olennaista sen sitominen jo olemassa oleviin verkostoihin ja yhteistyön laajentaminen ja edistäminen

Hankkeen aikana selvisi, että kansallisella tasolla monilla jo olemassa olevilla hankkeilla on yhtymäkohtia esteettömyyden edistämiseen korkeakoulukentällä.  Yhteistyötä käynnistettiin hankkeen aikana SYL:n Kyky-hankkeen, yliopistojen OHA-foorumin, CIMO:n, Otuksen sekä pedafoorumin kanssa. Syksyllä 2011 monet ESOK-toimijat ovat osallistumassa Pedafoorum ja Oha- päiville, jossa myös esteettömyys teema on esillä. Uusimpia yhteistyökumppaneita on CIMO, jonka kanssa tehdään parhaillaan esteettömyyden tarkistuslistaa kansainväliseen opiskelijavaihtoon.

Kansainvälisellä tasolla yhteistyötä Nordic Network for Disability Coordinators-verkoston kanssa on jatkettu ja syvennetty. Toukokuussa 2011 verkosto osallistui Pohjoismaiden ministerineuvoston seminaariin Helsingissä ja toteutti seminaarissa workshopiin liikkuvuuden esteettömyysteemasta. Samassa yhteydessä järjestetään verkoston tapaaminen ja opintokäynti Aalto-yliopistossa.

 Hankkeen aikana on käynnistetty yhteistyötä ja tiedonvaihtoa myös Disability World Wide (DWI) – verkoston kanssa. Keväällä 2010 Paula Pietilä osallistui kahteen kansainväliseen konferenssiin, jossa projektin toimintaa on esitelty: ”Students with special needs in Higher Education”, Rakveressa Virossa ja ”Disability on Higher Education”, Innsbruckissa Itävallassa.

YHTEENVETO JA POHDINTA

Korkeakoulujen esteettömyysverkostoon (ESOK-verkosto) kuuluu tällä hetkellä 28 korkeakoulua ja nelisenkymmentä toimijaa. Neljä korkeakoulua on ilmoittanut, että heillä on resursseja olla mukana käytännön verkostotyössä. Korkeakoulujen edustajien kanssa käydyt keskustelut ovat vahvistaneet näkemystä siitä, että korkeakoulujen kansallisen esteettömyysverkoston toiminnalle on tarvetta ja korkeakoulut ovat kiinnostuneet olemaan mukana verkostoyhteistyössä.  Sitoutuminen ja resurssien osoittaminen verkostotoimintaan on kuitenkin useimmille korkeakouluille vielä haasteellista. Yliopistosektorin osalta sitoutumiseen ovat osaltaan vaikuttaneet monet hallinnolliset muutokset, joilla on vaikutusta myös esteettömyystyön toteutukseen jatkossa. Näiden muutosten vuoksi on tärkeää, että verkosto on jatkossakin avoin uusille jäsenille ja verkoston toiminnasta tiedotetaan laajasti koko korkeakoulukentälle.

”Yhdessä Eteenpäin”-seminaarista saadun ja muun hankkeen aikana tulleen palautteen perusteella ESOK-verkoston keskeinen tehtävä on turvata esteettömyyttä ja palvelujen saavutettavuutta koskeva ajantasaisen tiedon saaminen ja mahdollisuus saada esteettömyyskoulutusta korkeakoulukentällä. Verkostossa mukana olevien yliopistojen edustajien kanssa käytyjen keskustelujen näyttää siltä, että esteettömyystyötä tehdään oppilaitoksissa monilla tahoilla ja tavoilla: Joissakin yliopistoissa esteettömyystoiminnasta vastaavat tiedekunnat tai yksiköt, toisissa puolestaan opiskelijapalvelut. Joissakin yliopistoissa toiminta on keskitetty yhdelle yhdyshenkilölle, toisissa hajautettu osaksi useamman ihmisen työnkuvaa. Yhä useammin esteettömyyden edistäminen on myös kytketty osaksi laajempaa suunnittelu ja strategiatyötä. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että verkostossa olisi tarjolla esteettömyystietoa eri lähtökohdista tuleville toimijoille ja erot tiedon tarpeissa voitaisiin tiedottamisessa ja koulutuksen järjestämisessä ottaa entistä paremmin huomioon.

Keskeisenä verkoston tavoitteena nähdään myös korkeakoulujen ja -koulutuksen esteettömyyteen vaikuttaminen ja saavutettavuuden edistäminen. Tästä näkökulmasta verkostolla on aktiivinen asiantuntijan rooli korkeakoulujen esteettömyyden edistämisessä.

Verkoston tavoitteiden ja verkoston toiminnan jatkumisen kannalta laajapohjainen yhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti on avainasemassa. Korkeakoulujen ohella keskeisiä kumppaneita ovat korkeakoulusektorilla ja saavutettavuustyössä toimivat verkostot ja opiskelija- ja kansalaisjärjestöt. Tällainen laajapohjainen yhteistyö näyttäisi olevan ominaista erityisesti suomalaiselle korkeakoulujen esteettömyystyölle.  Seuraava askel verkoston toiminnassa onkin ottaa nämä yhteistyökumppanit tiiviisti mukaan verkoston toimintaan.

ESOK-verkoston toiminnan käynnistämisessä ovat aktiivisimmin olleet mukana korkeakoulut, jotka olivat aktiivisia jo ESOK-hankkeen aikana. Näihin korkeakouluihin esteettömyystyö vaikuttaisi vähintäänkin asettuneen taloksi, ellei jo juurtuneen: Esteettömyystyö on otettu osaksi toiminnan suunnittelua ja yhteyshenkilöitä on nimetty.
Hankevaiheen päättyessä jääkin miettimään, miten esteettömyys etenee niissä korkeakouluissa, jotka eivät ole olleet mukana hanketyössä ja millä tavoin korkeakouluja voisi innostaa ja tukea tulemaan mukaan yhteistyöhön. On tärkeää huolehtia siitä, että verkostotyöhön osallistuminen on korkeakouluille mahdollisimman saavutettavaa, niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin ja tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja mukana oloon.