ESOK-hanke 2006-2011

Opetusmateriaalin jakaminen etukäteen puhuttaa

Turun yliopiston luennoitsijat puhuvat anonyymisti kalvojen jakamisesta ja aiheeseen liittyvästä esteettömyydestä. Haastattelu on jatkoa artikkelille Esteettömyys ajaa lintsaamaan?
Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle - Turun yliopiston päärakennus

(Lue mistä on kyse: Esteettömyys ajaa lintsaamaan?)

- Olen opettanut täällä 15 vuotta. Vasta viimeisen viiden vuoden aikana näitä järjestelyitä ollaan alettu vaatimaan ja tekemään. Uskon, että tietoisuus omista oikeuksista ja erityisjärjestelyjen mahdollisuuksista on lisääntynyt.

Tässä haastattelussa Turun yliopiston luennoitsijat kertovat näkemyksiään kalvojen jakamisesta etukäteen ja esteettömyyden toteuttamisesta. Haastateltavina on luennoitsijoita eri tiedekuntien eri oppiaineista. Luennoitsijat esiintyvät anonyymisti.

Kalvoja kaikille

Otannassa ilmenee erilaisia käytäntöjä, joissa toisessa ääripäässä kalvojen jakaminen on itsestäänselvyys.

- Meillä koko oppiaineessa kaikki kurssimateriaalit ovat luettavissa verkosta ennen luentoa ja luennon jälkeen.

- Jaan kalvot etukäteen lähes jokaisella pitämälläni kurssilla, mutta en siis aina.

- Nyt puhutaan vakavista ja tärkeistä asioista. Tästä huolimatta uskallan sanoa, että esteettömyysasiat hoidetaan meillä hyvin. Arki on ollut murheetonta.

- Meillä on opiskelijaystävällinen toimintatapa, varsinkin jos verrataan tiettyihin tiedekuntiin.

Kuitenkin siitä, missä ja miten jaettuja kalvoja pystyy lukemaan, herättää erilaisia näkemyksiä. Useimmat luennoitsijat käyttävät Moodlea, joka on korkeakoulujen käyttämä virtuaalinen oppimisympäristö. Usein Moodleen luotuja kursseja pääsee lukemaan luennoitsijan antaman salasanan avulla.

- Kun kalvot ovat netissä, on selvää, että niiden tulisi olla luettavissa salatussa tilassa. Ne kuuluvat vain kurssilla olevien opiskelijoiden nähtäville.

- Olen jakanut materiaalia myös oppiaineen nettisivuille. Kaikki pystyvät lukemaan ne sieltä.

- Jälkikäteen ne kalvot yleensä laitetaan verkkosivuille. Itse en ole käyttänyt aikoihin Moodlea.

Enemmistö ei jaa

Useimmat haastateltavat eivät jaa kalvoja, paitsi opiskelijan erikseen kysyessä niitä. Monesti syyksi mainitaan, ettei tätä käytäntöä nähdä hyödyllisenä luennon kannalta. Jotkut kuitenkin jakavat kalvot luentojen jälkeen.

- En ole ikinä jakanut kalvoja etukäteen.

- En jaa luentomateriaalia etukäteen, paitsi tietenkin erityistapauksissa. Esimerkiksi liikuntarajoitteiselle opiskelijalle on hänen omasta pyynnöstään lähetetty luentomateriaali sähköisesti etukäteen.

Kaikki luennoitsijat korostavat luentotilanteen merkitystä ja peräävät opiskelijoilta vastuuta valinnoistaan.

- Kalvosulkeisia ei muutenkaan pitäisi suosia. Luennoitsijan viestinnässä tärkeää on sen persoonallinen osuus. Äänen painot, liikkeet, eleet. Ei näitä ole kalvoissa.

- Ei kalvoja voi ymmärtää, ellei opiskelija ole itse istumassa luennolla. Kalvot tukevat luentoa, irrallaan niistä ei ole apua.

- Kalvot eivät ole koko luento. Varsinkin meidän peruskursseilla pelkistä kalvoista ei hyödy ollenkaan.

- Jos sanon opiskelijoille, että luentomateriaali on saatavilla etukäteen netissä, niin seuraa väärinkäsitys, että ne luulevat että kaiken oppii kalvoista. Sitten tulee tentti ja siinä on kysymyksiä, joihin vastaus ei löydy kalvojen teksteistä. Tentin jälkeen mulle tullaan sanomaan, että tää ei ollu kalvoissa, miten tätä voi kysyä.

- Akateeminen vapaus on jokaisen oma asia ja opiskelija on vastuussa siitä, miten sitä käyttää.

Mikäli yliopistossa olisi käytäntö, että kalvot tulisi lähettää opiskelijoille, se tuottaisi joillekin luennoitsijoille ongelmia.

- Mikäli kalvoja jaettaisiin etukäteen siinä tarkoituksessa, että niistä on mahdollista opiskella luentoa varten jo kotona, kalvoista pitäisi kirjoittaa kattavammat ja muutenkin ahtaa ne täyteen tekstiä. Tämä on väärin opiskelijoita kohtaan, jotka istuvat luennolla ja yrittävät kopioida suuren määrän tekstiä kalvoilta samalla kun luennoitsija saattaa puhua jo toisesta asiasta. Opiskelijat kirjoittavat sen mitä kerkeävät.

- Usein teen kalvoja viime tipassa, ei niitä etukäteen ehdi jakamaan.

- En usko, että käytäntö toimisi. Opettajalla pitää olla mahdollisuus miettiä millä metodeilla opiskelija parhaiten oppii.

Uusia ja vanhoja keinoja

Luennoitsijat kuitenkin kannustavat oppilaita hyötymään luennoista erilaisilla ratkaisulla.

- Sen sijaan jo minun opiskeluaikanani me kavereiden kesken jaoimme, kopsasimme ja lainasimme toisillemme muistiinpanoja. Niistä oppii paljon paremmin ja saa selkeämmän kuvan luennosta, kuin pelkistä kalvoista. Mikäli opiskelija ei pääse luennolle, häntä ei auta luennoitsijan käyttämät kalvot.

- Me ollaan tehty kurssin suoritustapoihin muutoksia. Esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko ja tarkkaavaisuushäiriö ovat pakottaneet tähän. Essee korvan tentin. Voidaan myös järjestää suullinen tentti.

- Kaikille erityisjärjestelyjä ei voida tehdä, massat ovat niin suuria. Ei se onnistu, jos 300 opiskelijaa haluaa oman huoneen tenttiä varten.

- Jaan kurssin alussa selkeän monisteen, joka on kurssin johdatus. Siitä selviää miten kurssi rakentuu, mitä lähdekirjallisuutta olen käyttänyt ja mitä asioita kurssilla käydään.

Monisteiden jakaminen koetaan myös vanhanaikaiseksi.

- Power point on hyvä tapa tukea luentoa. Monisteiden ja fyysisen kurssimateriaalin jakaminen luennon yhteydessä ei ole osoittautunut enää kannattavaksi.

Ymmärrettiinkö mistä on kysymys?

Yksi haastateltavista toi esiin, että hän näkee kalvojen jakamisen pelkästään niitä pyytäville haitallisena.

- Ei varmasti ole kivaa olla opiskelija, joka saa henkilökohtaisesta syystään kalvot etukäteen. Muut kysyvät, että miks toi saa tehdä näin, mitä tää on? Näitä asioita joudutaan miettimään.

Haastatteluissa nousi toistuvasti esiin se tosiasia, että pelkällä kurssimateriaalilla ei voi läpäistä tenttiä, eikä hahmottaa kurssilla opettavia asioita.

Se ei kuitenkaan ole kalvojen jakamisen tarkoitus. Kalvoihin tutustumisen tulisi helpottaa osallistumista luennolle. Luennoitsijat ovat silti varmoja siitä, että opiskelijat käyttäisivät väärin tätä mahdollisuutta.

Kun heidän kokemuksiaan kuuntelee, voi helposti todeta, että asia todella on näin. Liian iso osa opiskelijoista jo käyttää etua väärin. Jotta luennoitsijat voisivat muuttaa käytäntöjään, pitäisi myös opiskelijoiden muuttaa asenteitaan.

Pallo on silti luennoitsijoilla itsellään. On heidän oma päätöksensä, mikäli he lähettävät luentomateriaalinsa oppilailleen. Tämän jälkeen pallo heitetäänkin opiskelijoille. Jotta luennoitsija toimisi jatkossakin näin, opiskelijoiden tulee ansaita hänen luottamuksensa osallistumalla luennoille.

Myös tämä kuuluu akateemiseen vapauteen.


Otto Myöhänen
HuK, korkeakouluharjoittelija
ESOK-hanke

(Kuka on Otto Myöhänen?)