Tietoisuuden lisääminen haasteena esteettömyyden edistämisessä Viron korkeakouluissa
Inga Kukk työskentelee vuonna 2008 alkaneen viisivuotisen Primus-hankkeen koordinaattorina Tartossa. Viron hallituksen perustama Archimedes-säätiö koordinoi kansallisia ja EU-hankkeita, kuten Primus. Primus-hankkeen tavoitteena on parantaa korkea-asteen opiskelijoiden ja valmistumisvaiheessa olevien ammatillisia valmiuksia. Yhtenä kohderyhmänä hankkeessa ovat opiskelijat, joilla on erityistarpeita.
Tällä hetkellä Viron korkeakouluissa opiskelee n. 70.000 opiskelijaa. Korkea-asteen koulutus jaetaan Virossa akateemiseen ja ammatilliseen koulutukseen. Akateemisessa koulutuksessa keskeistä on tutkimustyössä tarvittavan osaamisen kartuttaminen. Ammatillisessa koulutuksessa painopiste on käytännön harjoittelussa jo opiskeluaikana. Korkea-asteen koulutusta tarjoavat Virossa, sekä valtiolliset että yksityiset yliopistot ja korkeakoulut. Korkea-asteen koulutusta on mahdollisuus saada 34 oppilaitoksessa (v.2008). Maksullisen korkeakoulututuksen osuus on kasvussa. Maksullisen koulutuksen piirissä on jo yli puolet korkeakouluopiskelijoista.
Primus-hankkeen tavoitteena on tukea korkeakoulujen keskeisten toimintojen toteutumista myöntämällä hankerahoitusta erilaisiin opiskelua tukevien palveluiden kehittämishankkeisiin, sekä tarjota koulutusta, ohjeistuksia ja kirjallisuutta korkeakouluille. Opiskelua tukevien palvelujen kehittämisessä hankkeella on kolme painopistealuetta:
- Tukikurssit ensimmäisen vuoden opiskelijoille, kuten orientaatioviikot ja erilaiset infomateriaalit,
- akateemisten urapalveluiden kehittäminen, esimerkiksi ohjaajien ja muun henkilöstön koulutus, koulutusmateriaalin tuottaminen,
- oppilaitosten henkilöstön keskinäinen verkostoituminen ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukeminen, kuten tukijärjestelmän yleinen kehittäminen, apurahajärjestelmän kehittäminen ja partnerikorkeakoulujen tukeminen oppimisympäristöjen ja tukipalveluiden kehittämisessä.
Matkalla kohti inkluusiota suurimmat muutokset ovat tapahtuneet politiikassa ja hallinnossa
Virossa esteettömyystyö on aktivoitunut maan itsenäistyttyä vuonna 1991. Matka kohti inklusiivista koulutusta alkanut perusasteen ja ammatillisesta koulutuksesta ja laajentunut korkeakouluihin sitä mukaan, kun eri tavoin vammaisia nuoria on siirtynyt opiskelemaan korkeakouluissa. Viron vammaisjärjestöillä ja vammaisten lasten vanhempain järjestöillä on ollut prosessissa keskeinen rooli esteettömyyttä ja vammaisuutta koskevan tiedon jakajana ja tietoisuuden lisääjänä.
Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet politiikassa ja halinnossa: Inklusiiviselle koulutukselle on luotu lainsäädännölliset kehykset ja erilaisia hallinnollisia toimenpiteitä käyttöön, kuten erilaisia palveluja ja tukitoimia koulutuksen eri tasoilla. Vastuu tukitoimista on jakaantunut valtion, paikallishallinnon ja yksittäisten oppilaitosten kesken.
Euroopan rakennerahasto myöntää varoja oppilaitosten fyysisen ympäristön ja esteettömyyden parantamiseen. Oppimisympäristön fyysinen esteettömyys vaihtelee, uudemmat rakennukset täyttävät esteettömyyden vaatimukset vanhoja paremmin. Primus-hankkeen aikana asiantuntijat ovat kartoittaneet suurimman osan Viron korkea-asteen oppilaitoksista ja tehneet esteettömyyssuosituksia, joiden pohjalta oppilaitokset voivat suunnitella tarvittavat korjaukset.
Perusasteen ja ammatilliseen/ toisen asteen opettajakoulutukseen sisältyy pakollisia kursseja opiskelijoiden erityisten tarpeiden huomioon ottamisesta. Korkea-asteella tieto siitä, kuinka opetusta voidaan mukauttaa kaikille saavutettavammaksi usein vielä puuttuu.
Korkea-asteen oppilaitosten esteettömyyden edistämisessä painopiste on tällä hetkellä esteettömyyttä koskevan tietoisuuden lisäämisessä, opettajien kouluttamisessa ja esteettömyydestä tiedottamisessa korkea-asteen oppilaitoksissa. Keskeistä on myös luoda yhtenäisyyttä eri sektoreiden, koulutus. sosiaali ja terveydenhuolto) toimintojen välille universal design-periaatteiden mukaan.
Erilaisten opiskelijoiden määrän lisääntyminen edistää esteettömyyttä
Viime vuosien aikana erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut Viron korkea-asteen oppilaitoksissa. Tällä hetkellä erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita on noin 0.1%:a kaikista opiskelijoista. Suurimmalla osalla opiskelijoista on jokin liikuntavamma, mutta jonkin verran on myös opiskelijoita, joilla on jokin aistivamma tai jotka kuuluvat autismin kirjoon. Vielä tällä hetkellä korkeakoulut eivät tarjoa tukitoimia lukivaikeuksisille opiskelijoille, joten heidän määräänsä on vaikea arvioida.
Terveydentilaa koskevat tiedot määritellään lainsäädännössä arkaluonteisiksi, joten tilastotiedot koskevat vain opiskelijoita, jotka ovat hakeneet erityisjärjestelyjä tai muuta tukea opiskeluun. Korkeakoulujen tarjoamien tukitoimien lisääntyminen ja erilaisten mukautusten ja opiskelun joustavuuden mahdollistuminen lisää myös erilaisten opiskelijoiden mahdollisuutta päästä korkeakouluihin ja saada tarvitsemiaan palveluja opiskeluaikana. Tämä myös helpottaa tuen hakemista ja tarpeista kertomista: Opiskelijat kokevat, että kertomisesta on oikeasti hyötyä, kun oppilaitos pystyy myös vastaamaan opiskelijan tarpeiisiin.
Suurimmat haasteet Viron korkea-asteen koulutuksessa tällä hetkellä ovat esteettömyyttä koskevan tietoisuuden lisääminen korkeakoulujen henkilöstön ja johdon keskuudessa ja korkeakoulutuksen esteettömyyden laajentaminen koskemaan myös lukivaikeuksia opiskelijoita ja opiskelijoita, joilla on erilaisia kognitiivisia vaikeuksia tai vammoja ja kehittää opetusjärjestelyjä ja tukipalveluja myös näille opiskelijaryhmille. Tärkeää on myös arkinen työ, jota tehdään päivittäin esteettömyyden saralla, olemassaolevien opiskelujärjestelyjen ja tukipalvelujen,kuten sähköisten oppimisympäristöjen esteettömyyden, tulkkipalvelujen ja saavutettavan opiskelumateriaalin tuottamiseksi.
Lähitulevaisuudessa on odotettavissa, että korkeakoulutuksen esteettömyyden kehittyminen Virossa jatkuu. Korkeakoulujen yleinen esteettömyys ja tukipalvelut paranevat ja tämän kehityksen myötä myös erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja hakijoiden määrä lisääntyy. Esteettömyyden kannalta keskeistä on myös esteettömyyttä koskevan tietoisuuden lisääntyminen, niin perusasteen koulutuksessa, korkea-asteen oppilaitoksissa kuin suuren yleisönkin keskuudessa.
