Matkalla kohti kaikille avointa koulutusta Euroopassa?
Varsovan yliopisto järjesti syyskuun lopulla toisen kerran kansainvälisen konferenssin otsikolla ”Education for all”. Kolmen päivän aikana oli tarjolla jokaiselle jotakin. Kolmessa vaihtoehtoisessa sessiossa esiteltiin konferenssin aikana niin yksittäisiä hyviä käytäntöjä kuin
pohdittiin laajemmin osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista koulutuksen eri tasoilla. Konferenssissa oli esillä myös laaja näyttely opiskelun ja opetuksen esteettömyyttä tukevista teknisistä ratkaisuista.
Vammaisten opiskelijoiden asema korkea-asteen koulutuksessa: Marginaalista
yhdenvertaisuuden haasteeksi?
Lähes kaikilla luennoilla ja workshopeissa, jossa minulla oli mahdollisuus olla mukana todettiin, että eri tavoin vammaisten ja lukivaikeuksisten opiskelijoiden määrä korkea-asteen oppilaitoksissa eri puolilla Eurooppaa on lisääntynyt. Tämän seurauksena yliopistoissa on alettu miettiä ratkaisuja, joilla esteettömyys ja vammaisten opiskelijoiden tarpeet voitaisiin huomioida osana yliopistojen toimintaa. Kysymys ei ole kuitenkaan pelkästään yksittäisten oppilaitosten tekemistä ratkaisuista, vaan myös yhteiskuntapoliittisista valinnoista ja yhä useammin myös Euroopan Unionin tasolla tehtävistä linjauksista.
Monissa puheenvuoroissa korostettiin eri tavoin vammaisten opiskelijoiden osallisuuden tärkeyttä koulutuksen esteettömyyden kehittämisessä. Gilles Verschooren Belgiasta esitteli eurooppalaista verkostoa, joka on tarkoitettu opiskelijajärjestöissä toimiville vammaisasioidenkoordinaattoreille. Opiskelijoiden oman toiminnan vahvuudeksi nähtiin ennen muuta poliittinen vaikuttaminen ja rooli lausuntojen antajana opiskelijoita koskevissa kysymyksissä. Pulmaksi koettiin opiskelijajärjestöissä toimivien vaihtuvuus ja vaikeus siirtää toimivia käytäntöjä eteenpäin seuraavalle opiskelijapolvelle.
Elizabet Unterfrauner EU4ALL-projektista kertoi projektin toteuttamasta tutkimushankkeesta, jossa tarkasteltiin vammaisten sosioekonomista asemaa 25 EU-maassa. EU-maiden lisäksi yös Norja ja Islanti olivat mukana. Tutkimuksessa todettiin, että erot sosioekonomisessa asemassa syntyvät jo peruskoulutuksen aikana: Vammaiset nuoret suorittavat muita useammin vain perusasteen opinnot. Vammaisilla naisilla on vain perusasteen koulutus selvästi miehiä useammin. Korkeaasteen opinnoissa erot tasoittuvat. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet vammaiset työllistyvät tutkimuksen mukaan yhtä todennäköisesti kuin muu väestö.
Esteetön opiskelijavaihto edellyttää yhteistyötä
Opiskelijavaihtoon osallistuminen on olennainen osa opintoja yhä useammalle opiskelijalle. Maciej RozbickiVarsovan yliopistossa kertoi vaihtokokemuksiaan kahdesta saksalaisesta yliopistosta. Hän korosti, että vaihto-opiskelun tavoitteet ja syyt vaihtoon lähtemiselle ovat samat vammaisille ja vammattomille opiskelijoille. Huolellinen suunnittelu ja mahdollisten solmukohtien kartoittaminen ovat avainasemassa vaihtoon lähdettäessä. Hyvästä ennakkosuunnittelusta huolimatta voi vastaan tulla myös yllätyksiä: Esteetön reitti opiskelijaasuntolaan paljastuu käytännössä satojen pyörien parkkipaikaksi. Toisessa yliopistossa sama haaste on ennakoitu. Esteettömän reitin alkuun on kiinnitetty kyltti: ”Ethän pysäköi tähän, kiitos”.
Indianan yliopiston edustajat esittelivät toimintamallin, jolla yliopistoon vaihtoon tulevan vammaisen opiskelijan palvelut räätälöidään yhteistyössä kansainvälisten palvelujen, vammaisasioiden toimiston ja tiedekunnan kanssa. Pitkällä tähtäimellä tällainen räätälöintityö
auttaa näkemään esteettömän opiskelijavaihdon luonnollisena osana yliopiston palveluja. Toisaalta opiskelijavaihdon näkökulma ohjaa tarkastelemaan myös yliopiston yleistä esteettömyyttä kriittisemmin: Onko yliopisto esteetön myös ulkomaalaiselle opiskelijalle?
