ESOK-hanke 2006-2011

Tasa-arvoiset oppimismahdollisuudet -päivä Vaasan yliopistolla

Vaasan yliopistossa järjestettiin marraskuun alussa Tasa-arvoiset oppimismahdollisuudet -teemapäivä. Päivä koostui tasa-arvoseminaarista ja esteettömään opiskeluun liittyviä materiaaleja, välineitä, työkaluja, yms. esittelevistä minimessuista. Päivä oli osa valtakunnallista ESOK-hankkeen Road Show -kiertuetta.
Rehtori Matti Jacobsson

Tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet kaikille

Vaasan yliopisto rehtori Matti Jacobsson korosti seminaarin avauspuheessaan tasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien tärkeyttä. Opiskelijoiden oppimisen ja opiskelun haasteet ovat mitä moninaisimmat ja niiden kohtaaminen edellyttää henkilöstöltä osaamista.

Seminaarissa korostuu opintojen edistämisen ja pedagogiikan näkökulma. Kyse on siitä, että tunnistetaan tilanteita ja kyetään reagoimaan niihin opiskelijajoukon monimuotoistuessa.
– Meillä pitäisi olla kykyä tehdä havaintoja ja kohdata erilaisuutta ja monenlaisuutta.


Opetustyössä ei voida lähteä enää liikkeelle samanlaisuuden oletuksesta

Hannu Katajamäki

Vaasan yliopiston tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja, professori Hannu Katajamäki totesi yliopisto-opetuksen rakentuvan oletukseen, että yliopistojen opiskelijat ovat suoraan lukiosta tulleita prototyyppejä, suomalaisia ylioppilaita, jotka opiskelevat päätoimisesti. Todellisuudessa opiskelijoiden taustat ovat kuitenkin hyvin erilaisia ja kaikilla on oikeus oppia omista lähtökohdistaan.

Katajamäkeä pohditutti, miten selvitä tilanteessa, jossa opiskelijat ovat kovin erilaisia. Puheenvuoron aikana käytiin keskustelua mm. opiskelijan oikeudesta oppimiseen ja opettajan oikeudesta opettaa omista lähtökohdistaan. Kuinka tasapainoilla näiden kahden välillä? Todettiin, että yliopistossa olisi tarvetta yleisemmälle keskustelulle, ettei opettajien ja opiskelijoiden tarvitsisi kohdata tilannetta yksilöinä.

Keskustelussa pohdittiin myös opetuksen räätälöintiä sekä sitä, miten ottaa huomioon erilaiset oppijat ja samalla taata erilaisten suoritusvaihtoehtojen yhteismitallisuus. Tarve yksilöllisiin opetusjärjestelyihin on selvästi lisääntynyt. Järjestelytarpeisiin vaikuttavat mm. kulttuuri, opiskelijan aikaisempi koulutus, osa-/päätoiminen opiskelu, fyysiset esteet, jne. Ongelma on tunnistettu, mutta keinot sen ratkaisemiseksi puuttuvat. Käytännön ongelmien ratkaisun tueksi opettajat kaipaavat ohjeita erilaisten oppijoiden huomioon ottamisen periaatteista opetuksessa. Myös opiskelijoiden tulisi tietää linjauksista.


Oppimisen ja opiskelun apuvälineitä on tarjolla

Marja-Sisko Paloneva

Marja-Sisko Paloneva tapaa työssään Datero ry:n toiminnanjohtajana ja erityisopettajana jatkuvasti lapsia ja aikuisia, joilla on lukipulmia. Korkeakoulujen opiskelijoilla esiintyy esimerkiksi lukemisen hitautta tai ongelmia vieraiden kielten opinnoissa. Lukivaikeus saatetaankin huomata vasta yliopistossa, kun. pitkät tekstit tai vieraat kielet aiheuttavat ongelmia.

Erityisryhmien tietotekniikkakeskus Daterossa (www.datero.fi) etsitään päivittäin apuvälineitä eri kohderyhmille. Paloneva esitteli seminaarissa lukivaikeuksiselle soveltuvia oppimiseen apuvälineitä, kuten motorisia apuvälineitä, Celia-kirjaston äänioppikirjoja sekä puhesynteesiä. Puhesynteesi on yksi tapa lukea tekstiä ja auttaa virheiden löytämistä itse tuotetusta tekstistä. Puhesynteesiohjelmia on tarjolla erikielisinä.

Paloneva kertoi myös muutamista yksinkertaisista keinoista, joilla opettaja voi tukea lukivaikeuksisen oppimista. Tällaisia ovat esim. kopioimisen määrän minimoiminen, termien selittäminen, ohjeiden toistaminen, visuaalisten muistiinpanojen käyttämiseen rohkaiseminen sekä useiden lähekkäisten tehtävien palautuspäivien välttäminen. Paloneva myös ehdotti, että ainakin keskeisin kirjallisuuden ja mm. pääsykoekirjallisuuden voisi tuottaa äänikirjoiksi Celia-kirjaston kautta.


Terveiset valtakunnallisesta korkeakoulujen esteettömyyshankkeesta, ESOKista

Merja Ylönen

Merja Ylönen toi terveiset valtakunnallisesta korkeakoulujen esteettömyyshankkeesta ESOKista. Hän painotti puheenvuorossaan koko korkeakouluyhteisön yhteistä keskustelua ja käytännöistä sopimista sekä kokonaisvaltaista toimintojen tarkastelua.

Esteettömät oppimisympäristöt tukevat kaikkien opiskelijoiden oppimista sekä opiskelua ja ovat osa laadukasta korkeakoulutoimintaa. Esteettömyys on yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä ihmisen, toiminnan, palveluiden ja ympäristön yhteensopivuutta. Ylönen painotti korkeakouluyhteisössä vallitsevien asenteiden merkitystä, sillä asenteellinen ympäristö vaikuttaa kaikkien jaksamiseen ja hyvinvointiin – sitä kautta osaamiseen ja oppimiseen.

Opetusministeriön korkeakouluille antamissa toimenpidesuosituksissa esteettömyys tulee ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon toiminnan suunnittelussa, henkilöstökoulutuksessa, opintoasioissa ja viestinnässä. On tärkeää, että esteettömyyttä edistäessään korkeakoulut verkottuvat muiden korkeakoulujen ja järjestöjen kanssa etsien yhteistyömuotoja ja synergiaetuja.


Messut yhteistyössä ylioppilaskunnan kanssa

Messuyleisöä

Opintoasiatyksikkö ja ylioppilaskunta järjestivät yhteistyössä iltapäivän minimessut, jotka oli suunnattu lähinnä opiskelijoille. Opiskelijaruokala Mathildan aulassa pidetyillä messuilla esiteltiin erilaisia esteettömään opiskeluun liittyviä materiaaleja, välineitä, työkaluja, ohjeita yms.

Messuilla esteettömään opiskeluun otettiin hyvin laaja näkökulma. Toimintaansa esittelivät mm. ESOK-hanke, Datero ry., Erilaisten oppijoiden liitto ry., FinFonic Oy, YTHS, VYY:n liikuntasihteeri, Vaasan kaupunki, Vaasan kaupunginkirjasto, Vaasan Seudun Diabeetikot ry. ja Suomen MS-liitto ry.


Teksti ja kuvat: Merja Ylönen ja Sannakaisa Holmlund

Vaasan Road Show -tapahtuman ohjelma